Koronapandemia jatkuu sotauutisten varjossa
Pandemian kasvot ovat kuitenkin muuttuneet rokotusten ja omikronvariantin vuoksi.
Ravintoloiden koronarajoituksista ja etätyösuosituksesta on nyt luovuttu Suomessa. Samaan aikaan koronatartuntoja on edelleen paljon ja myös sairaaloissa on hoidettavana paljon koronapotilaita. Maanantaina heitä oli 727, joista tehohoidossa 35.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén tuo maanantaina julkaisemassaan twiitissä esiin sen, että Tanska luopui koronarajoituksista 1. helmikuuta. Silloin sairaaloissa oli 900 potilasta. Nyt heitä on 1750.
Tanska poisti #korona rajoitukset 1.2.2022. Silloin sairaaloissa oli 900 potilasta. Tänään sairaaloissa on 1750 potilasta. Suomessa rajoitukset poistuvat 1.3.2022. Mitä meillä tapahtuu? En ryhdy arvaamaan. Se riippuu ihmisten käyttäytymisestä. Esim maskeja suositellaan vielä.
— Aki Linden (@LindenAki) February 28, 2022
Korona ei ole kadonnut
Mitä Suomessa tapahtuu nyt, ja miten meidän nyt pitäisi suhtautua koronaan?
– Ikävä kyllä korona ei ole vielä haihtunut minnekään, toteaa anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen . Hän johtaa Kysissä kansallista tehohoidon koordinoivaa toimistoa.
Tehohoitopotilaiden määrä on kyllä laskenut tammikuun puolen välin 77:stä noin 30–40 välille, mutta siitä lasku ei ole enää jatkunut.
Tällä hetkellä tehohoidossa olevista koronapositiivisista potilaista kuitenkin noin neljännes on sellaisia, joilla tehohoidon syy on jokin muu kuin koronainfektio. Tämä kertoo siitä, että tautia on yhteiskunnassa paljon. Kaikki tehohoitopotilaat testataan koronatartunnan varalta.
Kuitenkin niillä, joiden tehohoidon syynä on koronainfektio, tauti on aivan yhtä vaikea kuin aikaisemminkin.
Maskeja tarvitaan edelleen
Reinikainen arvioi, että koronarajoitusten jatkamiselle on vaikea nähdä perusteita. Niiden purkamisella on kuitenkin vaaransa, ja tartuntariski on syytä edelleen muistaa arjessa.
– Rajoitusten purkamiseen liittyy mielikuvaviesti siitä, että epidemia olisi ohi, eikä turvallisuustoimenpiteitä enää tarvitsisi noudattaa. Suuri yleisö ymmärtää tämän niin, ettei maskeja ja turvavälejä enää tarvittaisi. Se viesti ei ole vielä perusteltu. Olemme kaukana siitä, että epidemia-aalto on voitettu, Reinikainen toteaa.
Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Husista suosittelee ihmisten kohtaamisiin ja julkisiin tiloihin tietynlaista uutta kohteliaisuusetikettiä, jossa maskit ja turvavälit edelleen muistetaan.
– Ihmisten tilanne on erilainen. On niitä, jotka pelkäävät tartuntaa ja niitä, joilla on suurempi riski saada vaikea tauti, Järvinen sanoo.
Hän näkee, että epidemian kasvot ovat omikronvariantin ja rokotusten myötä muuttuneet. Epidemia ei ole ohi ja tautia on enemmän kuin aiemmin, mutta vaikean taudin riski on selvästi pienempi.
– Koronapotilaita sairaalassa hoitavat lääkärit kertovat, että sairaalaan joutuvat potilaat ovat helpompia. Ei ole niin vaikeaa pneumoniittia ja hapentarvetta. Seuranta on helpompaa: aiemmin potilaiden vointi saattoi romahtaa, Järvinen kertoo.
Ilman rokotuksia kaikkia ei olisi voitu hoitaa
Edelleen puoli miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista on rokottamattomia. Uudellamaalla rokottamattomia noin satatuhatta.
– Koronapotilaita tulee olemaan sairaalassa jatkossakin, Järvinen näkee.
Hän ennakoi, että potilaiden määrä voi olla jonkin verran suurempi pääsiäisen tienoilla. Silloin kenties sairastuu myös yli 60-vuotiaita, joiden kolmannesta rokotteesta alkaa olla jo enemmän aikaa. Kesäksi epidemia helpottaa, mutta syksyllä koronaa todennäköisesti taas liikkuu.
Ilman rokotuksia omikronvariantti olisi Järvisen mukaansa johtanut siihen, ettei sairaalakapasiteetti olisi riittänyt kaikkien potilaiden hoitoon.
– Se on kauhuskenaario, johon tarvittaisiin jonkinlaista valmistautumista tulevaisuuden pandemioiden varalta.
