Koronapandemia lisäsi nuorten psykiatristen diagnoosien määrää
Kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa.
Koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa lähes viidenneksellä Suomessa, selviää Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n uudessa tutkimuksessa.
Diagnoosit lisääntyivät erityisesti tytöillä, teini-ikäisillä ja pääkaupunkiseudulla, jossa rajoitukset ja COVID-19-tartuntojen määrät olivat suurimmat.
Eniten tarkastelujaksolla lisääntyivät syömishäiriöiden sekä masennuksen ja ahdistuksen diagnoosit.
Tutkijat analysoivat psykiatristen ja neurokognitiivisten häiriöiden diagnooseja erikoissairaanhoidossa muun muassa sukupuolen, iän sekä kodin sijainnin mukaan. Tutkimuksessa verrattiin lasten ja nuorten saamien diagnoosien määriä aikaisempien vuosien ennustemalleihin. Diagnoosien määrän huomattiin olevan noin viidenneksen (18,5 %) suurempi ennustetuista luvuista.
Kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2021 Suomessa diagnosoitiin yhteensä 3 821 potilasta enemmän kuin mitä ennustukset antoivat odottaa. Tänä aikana psykiatrisia diagnooseja tehtiin entistä enemmän erityisesti nuorille naisille ja teini-ikäisille. Lasten diagnoosit eivät lisääntyneet merkittävästi odotetusta määrästä.
Tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg ryhmineen havaitsi tutkimuksessa, että psykiatriset diagnoosit olivat lisääntyneet ennustemalleista erityisesti alueilla, joilla oli korkein COVID-19-sairastavuus ja joissa oli tiukimmat rajoitukset.
– Diagnoosien määrän kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, millainen rooli COVID-19-sairastavuudella tai rajoituksilla oli diagnoosien määrän kasvussa, Gyllenberg sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa selvisi, että eniten lisääntyivät syömishäiriöihin (33,4 %), masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (21 %) sekä neurokognitiivisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit.
– Psykoottisissa ja kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä emme havainneet merkittäviä eroja. Myös käyttäytymis- ja oppimishäiriöiden diagnoosit pysyivät ennustetuissa määrissä pandemia-aikana. Joissain diagnostisissa ryhmissä nähtiin jopa laskua suhteessa ennustuksiin. Esimerkiksi itsensä vahingoittamiseen ja päihdehäiriöihin liittyviä diagnooseja tehtiin ennustettua vähemmän, Gyllenberg kertoo.
Tutkijoiden mukaan diagnoosien nopea lisääntyminen pandemian kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen herättää huolta palvelujen puutteista ja saatavuudesta kriisiaikana. Mahdollisia selityksiä diagnoosien määrän nousulle on muun muassa muutokset hoitoon hakeutumisessa sekä viivästynyt palvelun saanti yhteiskunnan ollessa monilta osin suljettuna.
