Kunnat tuovat lääkärin lähelle uusin keinoin
Yksityislääkäri Charlotte Grönvik pitää vastaanottoa Isojoella kerran viikossa kunnan piikkiin. Järjestely on Suomessa poikkeuksellinen.
Tyypillistä, monipuolista yleislääkärin vastaanottoa mutta poikkeuksellisella järjestelyllä. Näin voi kuvata yleislääketieteen erikoislääkärin Charlotte Grönvikin työtä Isojoella.
Isojoen kunta ostaa palveluita yksityiseltä yritykseltä ja tarjoaa niitä asukkailleen, koska hyvinvointialue ei järjestä lääkärin lähipalvelua. Vuodenvaihteessa alkanut kokeilu on herättänyt kiinnostusta laajemminkin.
Grönvik ja toinen KristinaMedin lääkäri pitävät vastaanottoa vuoroviikoin.
Kysyntä on ollut alusta lähtien suurta, ja päivät ovat täynnä. Enimmäkseen vastaan tulee pitkäaikaissairauksia, tuki- ja liikuntaelinten ongelmia, iho-oireita ja verenpainetautia, Grönvik kertoo.
Potilaissa on kaikenikäisiä, myös lapsia, mutta eniten iäkkäitä.
– Monilla iäkkäillä potilailla on vaikeuksia liikkua. Heille on todella tärkeää, että olemme lähellä, sanoo Grönvik.
Vastaanotto toimii Isojoen terveysasemalla, joka on kuntalaisille tuttu paikka. Samoissa tiloissa työskentelee myös hyvinvointialueen henkilöstöä.
Erikoissairaanhoitoon ohjaaminen toimii normaalisti lähetteellä. Perusterveydenhuollon jatkohoito puolestaan edellyttää terveyskeskuslääkärin arviota.
"Lääkäri menee potilaiden luo"
KristinaMedin johtava lääkäri Kaido Kotkas kertoo, että kokeilu on lähtenyt jopa odotuksia paremmin liikkeelle ja kokemukset ovat pääosin myönteisiä.
Aluksi häntä huoletti, hakeutuisiko vastaanotolle paljon potilaita hakemaan toista mielipidettä jo aiemmin perusteellisesti tutkittuihin vaivoihin. Näin ei ole käynyt. Hänen mukaansa potilaat ovat olleet aidosti hoidon tarpeessa.
Kotkas uskoo, että lähipalvelu säästää terveydenhuollon kustannuksia, kun hoidon saaminen ei viivästy.
– Meidän toimintaperiaatteemme on se, että jos on yksi lääkäri ja 20 potilasta, lääkäri menee potilaiden luo – ei toisin päin.
Grönvikin mukaan vastaanotto toimii hyvin, koska terveydenhoitaja tekee hoidontarpeen arvion etukäteen. Esimerkiksi päivystyspotilaat ohjataan muualle.
Grönvik arvostaa sitä, että Isojoella hän pystyy toimimaan omalääkärin tapaan. Vastaanotto on säännöllisesti samaan aikaan.
– On helppo valita sama lääkäri, jonka luona kävi viimeksi. Jatkuvuus on ihan eri.
Grönvik työskentelee muina päivinä Kristiinankaupungissa noin 40 kilometrin päässä. Yrityksellä on toimipisteitä myös Kaskisissa, Teuvalla, Närpiössä, Merikarvialla ja Kauhajoella.
Karjalohjalla toinen ratkaisu
Kaipuu saada lääkäri lähelle näkyy myös muualla Suomessa. Karjalohjalla entiselle terveysasemalle avattiin tänä keväänä ammatinharjoittajalääkärin vastaanotto.
Ratkaisu eroaa Isojoesta siinä, että siellä hyvinvointialue on mukana järjestelyssä. Ammatinharjoittaja toimii alueen omalääkärinä ja tuottaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen julkisia palveluja omissa tiloissaan.
Entistä terveysasemaa lääkäri vuokraa paikalliselta kyläyhdistykseltä, joka puolestaan ostaa sen Lohjan kaupungilta.
Isojoella hyvinvointialue ei ole mukana, vaan palvelu on kunnan ja yksityisen välinen.
Kotkas korostaa, että kyse on julkista järjestelmää täydentävästä lisäpalvelusta. Hänen mielestään toimintaa pitäisi ennemmin tukea kuin etsiä siitä ongelmia.
– Me vähennämme painetta hyvinvointialueella, sanoo Kotkas.
Kokeilu kestää kaksi vuotta. Kiinnostusta vastaavaan malliin on tullut myös muista kunnista.
STM selvittää parhaillaan
Pienen eteläpohjanmaalaisen kunnan noin 1 800 asukkaan terveyspalveluista kumpuaa kysymyksiä, joita puidaan parhaillaan valtionhallinnon tasolla.
– Isojoen malli on juridisesti ja esimerkiksi vastuiden kannalta monimutkainen eri julkishallinnon toimijoiden roolien suhteen, eli kunnan ja hyvinvointialueen. Asiaa selvitetään aktiivisesti ministeriöiden yhteistyönä, kertoo lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö selvittävät, mikä on lainsäädännön tilanne ja ohjauksen tarve tämäntyyppisissä tapauksissa ja tarvitaanko mahdollisesti selkiyttämistä.
– Tämä on iso periaatteellinen asia, joka koskee useampaa ministeriötä ja osastoa, sanoo Pikkujämsä.
Karjalohjalla tilanne on järjestämisvastuun näkökulmasta erilainen, koska ammatinharjoittaja toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uudessa mallissa palveluntuottajana ja tuottaa siten julkisia terveyspalveluita.
Pikkujämsän mukaan tällöin hyvinvointialue toimii sekä järjestäjänä että ohjeistajana ja valvojana huolimatta siitä, että ammatinharjoittajan tilat ovat järjestyneet kunnan kyläyhdistyksen kautta.
– Se on selkeämpi asia ja osa omalääkärimallin uusia innovaatioita, hän sanoo.
