Avoinna on paikat viidelle lääkärille, sillä kokemukset mallista, jota on pilotoitu viime kesästä saakka, ovat hyviä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella ollaan tyytyväisiä ammatinharjoittajalääkäreistä saatuihin kokemuksiin. Viime kesästä alkaen ammatinharjoittajamallia on pilotoitu Jyväskylän Kyllön ja Toivakan terveysasemilla kahden lääkärin voimin.

Mallia ollaan nyt laajentamassa, ja hyvinvointialue hakee viittä ammatinharjoittajalääkäriä kolmen vuoden määräaikaisiin sopimuksiin.

– Kiinnostusta ja kyselyitä on ollut paljon, kertoo palvelupäällikkö, alueylilääkäri Minna Leppäkynnäs Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Avoimet tehtävät sijoittuvat sosiaali- ja terveysasemille Kyllöön, Toivakkaan, Karstulaan ja Laukaaseen, jossa on avoinna kaksi tehtävää.

Kyllön ja Toivakan ammatinharjoittajalääkärin paikat ovat uudessa haussa. Koska kyse oli vuoden pilotoinnista, aiemmat ammatinharjoittajat joutuvat hakemaan paikkojaan uudestaan.

Tarjouskilpailu on avoinna toukokuun 4.päivään asti. Leppäkynnäs ennakoi, että päätökset valituista tehdään toukokuussa ja sopimukset allekirjoitetaan kesällä tai alkusyksystä.

Aito vastuu väestöstä

Pilotoinnista on saatu hyviä kokemuksia.

– Tulokset ovat tosi hyviä. Kuukausitasolla hoidonjatkuvuusluku SLICC on ollut 85 ja lääkärin vastaanotolle on päästy kiireettömissä asioissa viikon sisällä. Potilastyytyväisyysmittarin nettosuositteluindeksi on 77, joka on tosi hyvä luku, Leppäkynnäs iloitsee.

Keskitetyn päivystyksen käytössä ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrässä ammatinharjoittajalääkärit ovat samoissa luvuissa kuin hyvinvointialueen omat lääkärit.

Ammatinharjoittajalääkärit ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka työskentelevät terveysasemilla omien yritystensä kautta.

– Heidän on oltava arkipäivisin tavoitettavissa, jotta potilaiden asioita saadaan hoidettua, sanoo Leppäkynnäs.

Hän kertoo, että etenkin Toivakassa ammatinharjoittajalääkäriyttä pilotoiva Timo Vihersaari on käyttänyt aikaa potilaiden kontaktoimiseen ja siihen, että saa pitkäaikaispotilaita hoidon piiriin.

– Hän on panostanut siihen, että saa tehtyä hoitosuunnitelmia ja asioita kuntoon. Tässä on kysymys siitä, että ollaan aidosti vastuussa väestöstä. Kun väestön tuntee, työ helpottuu, Leppäkynnäs kertoo.

Viroissa olevilla lääkäreillä on ollut huolta siitä, onko malli oikeudenmukainen heitä kohtaan. Tämän vuoksi järjestelmä on rakennettu niin, että myös ammatinharjoittajat tekevät sektorityötä puoli päivää viikossa esimerkiksi hoivakodeissa. He ovat myös pystyneet hoitamaan itse omat päivystyspotilaansa.

Kannustava palkkiomalli

Lääkärit maksavat hyvinvointialueelle tiloista ja hoitotarvikkeista. Yhteistyöhoitaja on hyvinvointialueen palkkalistoilla, ja hänen työpanoksestaan lääkärit maksavat kuukausitasolla korvausta hyvinvointialueelle.

Lääkäri saa väestön kokoon suhteutetun kapitaatiokorvauksen, ja suoritekorvauksen, kun potilas käy vastaanotolla tai hänet hoidetaan etänä.

Kerran vuodessa maksettavan laatupalkkion kriteereinä ovat hoidon jatkuvuus ja saatavuus, diabetespotilaiden hoitotasapaino ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä.

– Malli on rakennettu niin, että se on kannustava. Palkkiorakenne sellainen, että siitä saa elannon ja hyvästä työstä saa laatupalkkio-osuuden, Leppäkynnäs kertoo.

– Toki tässä on yrittäjäriski, eli se ei välttämättä ole kaikille lääkäreille sopiva työskentelymuoto, hän toteaa.

Lue lisää: Kunnanjohtaja omalääkäristä: "Kannattaa pitää kiinni timantista"

Lue lisää: Ammatinharjoittaja katsoo jopa 17 potilasta päivässä – Ylilääkäri: Miksi 4–5 olisi ok?