Terveydenhuolto

Kylmyys lisää sairastavuutta

Matala lämpötila voi pahentaa sairauksien oireita ja tuoda esiin sairauden, jota ei ole vielä diagnosoitu.

Ulla Toikkanen
Adobe/AOP

Väestötutkimukset ovat osoittaneet, että kylmään ilmaan liittyy sydän- ja hengitystieoireita terveilläkin ihmisillä. Niiden yleisyys kuitenkin lisääntyy jopa 5–6-kertaiseksi, jos henkilöllä on sydän- tai hengityselinsairaus.

Viime aikoina on havaittu maailmanlaajuisissa väestötutkimuksissa, että myös diabeetikot sairastavat enemmän kylmässä lämpötilassa, kertoo dosentti Tiina Ikäheimo Oulun yliopiston väestöterveyden tutkimusyksiköstä.

Kylmyys saattaa kasvattaa sairastavuuden lisäksi kuolleisuutta. Maailmanlaajuisesti lämpötilan vaikutuksilla selittyy arviolta noin 9 prosenttia kuolleisuudesta, suuri osa juuri matalalla lämpötilalla. 

– Tällainen lämpötila pahentaa olemassa olevien sairauksien oireita tai se voi jopa tuoda esiin sairauden, jota ei ole vielä diagnosoitu.

Monet saavat paleltumia

Ikäheimo muistuttaa kylmyyden aiheuttamista paleltumista. Väestötutkimus on osoittanut, että Suomessa yllättävän moni on saanut edellisenä talvena paleltuman. Ikäheimo ihmetteleekin, miten yleisiä ne ovat väestössä. Suomalaisten luulisi osaavan varautua kylmyyteen. 

– Kymmenen prosenttia tutkimukseen osallistuneista ilmoitti saaneensa pinnallisen paleltuman ja vajaa prosentti paleltuman, joka viittaa jo vähän merkittävämpään kudosvaurioon.

Hypotermiatapauksia esiintyy harvoin Suomessa. Ne liittyvät usein onnettomuuksiin, jolloin ihmiset joutuvat olemaan pitkään ulkona ja syvälämpötila alkaa laskea.

Lue myös

Ikääntyneet ja lapset herkkiä kylmyydelle

Matalan lämpötilan on todettu maailmanlaajuisestikin olevan kuumuutta useammin yhteydessä kuolleisuuteen. 

– Ihannelämpötila on Suomessa +12 astetta: siinä päivittäinen kuolleisuus on vähäisintä. Tätä kylmemmässä lämpötilassa terveyshaitat voivat yleistyä.

Erityisesti ikääntyneet ja lapset ovat herkkiä kylmyyden aiheuttamille terveyshaitoille. Vanhemmilla ihmisillä lämmönsäätely ei ole yhtä tehokasta kuin nuoremmilla. Lapsilla puolestaan muun muassa pieni koko on syynä siihen, että he jäähtyvät aikuisia helpommin.

Lämmönsäätelykykyyn vaikuttavat muun muassa fyysinen kunto ja kehon koostumus, ihonalainen rasvakudos, terveydentila, lääkitys ja aiempi sopeutuminen kylmään esimerkiksi ammatin vuoksi.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030