"Lääkäri voi suositella potilaalle luontoa"
Terveyttä luonnosta -ohjelmassa pohditaan, miten luonnon terveyshyödyt saadaan konkreettisesti osaksi arkea ja sotesektoria.
Uudessa THL:n koordinoimassa Terveyttä luonnosta -ohjelmassa halutaan tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi arkea – ja myös sote-sektorin toimintaa.
Työssä ovat mukana Sitra ja lukuisa joukko järjestöjä ja muita toimijoita, yhtenä Filha ry.
Mitä tämä voisi konkreettisesti tarkoittaa lääkärin työssä, Filha ry:n pääsihteeri, keuhkosairausopin professori Tuula Vasankari?
– Olemme vasta tietyllä tavalla hakemassa konkretiaa ja miettimässä, mitä se olisi. Jossain päin maailmaa on olemassa esimerkiksi luontoreseptejä, mutta Suomessa sellaista ei vielä ole. Mutta jo nyt yksittäinen lääkäri voi suositella luontoon menemistä, potilaan voinnin mukaan.
Vasankari kannustaa lääkäreitä tähän, vaikka tietää hyvin, että vastaanotolla on kiire ja monta muutakin huolehdittavaa asiaa.
– Lääkäri voi kertoa potilaalle, että luonnossa oleskelemisesta tiedetään tämän tilanteessa olevan hyötyä. Jos potilas ei jaksa kävellä, hyötyä on jo siitä, että hakeutuu ulos jonnekin, missä on jotain vihreää, Vasankari kertoo.
Lääkäri voi rohkaista
Terveyttä luonnosta -ohjelmassa aiotaan miettiä sitä, miten asiaa tuotaisiin terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten tietoon. Mukaan pohtimaan on tulossa myös joitakin hyvinvointialueita.
Terveyshyötyjä saa jo siitä, kun istuu luontoympäristössä, katselee ja kenties hiukan jaloittelee. Luonnossa tulee helposti myös liikuttua.
Lääkärin rohkaisevalla asenteella on merkitystä, sillä osa ihmisistä voi pelätä, että luontoon menemisestä olisi haittaa sairaudelle. Joku voi esimerkiksi pelätä, että astma ärtyy siitepölystä.
– Toki luonnossa on monenmoista, josta voi olla haittaakin, mutta pääsääntöisesti terveyshyödyt ylittävät mahdolliset haitat, Vasankari sanoo.
Luonnosta voi nauttia ilmaiseksi tai pienin kustannuksin. Terveyshyötyjä on saatavissa tavallisesta metsästä tai kaupunkipuistosta, kansallispuistoon meneminen ei ole välttämätöntä.
Mikrobeja ja voc-yhdisteitä
Osa luonnon terveysvaikutuksista tulee liikunnasta, osa taas luontoympäristön hyvistä, puolustusjärjestelmää tukevista mikrobeista.
Yksi terveyshyödyistä ovat puiden tuottamat voc-yhdisteet, terpiinit, joita ihminen saa elimistöönsä hengityksen kautta.
– Niiden ajatellaan hillitsevän tulehdusprosessia astmassa ja keuhkoahtaumataudissa. Korona-aikana havaittiin, että alueilla, joilla ihmiset viettivät aikaa metsissä, taudin vaikeusaste ja sen aiheuttama kuolleisuus olivat alhaisempia, Vasankari kertoo.
Luontoympäristössä on myös monenlaisia ihmisen immuunipuolustusta hyödyttäviä mikrobeja. Altistumisen luonnon hyville mikrobeille ajatellaan vähentävän allergioiden todennäköisyyttä.
Sekin tiedetään, että hyötyä on jopa rauhoittavan luonnonmaiseman katsomisesta kuvasta, mutta aina parempi vaihtoehto on mennä luontoon.
Luonto itsessään vähentää stressiä.
– Jokainen meistä tunnistaa, että luonnossa kiire ja stressi unohtuvat.
Kun luonto vaikuttaa stressiin ja mielialaan, se heijastuu myös immuunijärjestelmän reaktioihin.
– Jos kaikki vihreä kitketään ja ympäristö on vain asfalttia, betonia ja taloja, menetämme nämä edut. Onneksi meillä vielä Suomessa on luonto suhteellisen lähellä, Vasankari sanoo.
