Lääkärikoulutuksen tutkijoita tarvitaan lisää
Palkittu professori perustaa koulutuksen kehittämisen tutkittuun tietoon.
Duodecimin koulutuspalkinnon keväällä saanut Petri Kulmala pitää hyvän koulutuksen lähtökohtana tutkimusta. Suomessa tehtyjä lääketieteen koulutukseen liittyviä tutkimuksia on julkaistu noin 250, niistä suurin osa viimeisen 15 vuoden aikana. Maailmalla julkaistaan noin 5000 lääketieteen koulutukseen liittyvää tutkimusta vuodessa.
Kulmala on Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutusdekaani ja Suomen ensimmäinen lääketieteen koulutuksen professori.
– Kun aloitin koulutuksen professuurin vuonna 2019, oli asia Suomessa vielä uusi, vaikka vastaavia vakansseja on muualla ollut jo pitkään. Alku oli työlästä ja haastavaa, mutta nyt Suomessa on rakentumassa hyvä lääketieteen koulutuksen tutkijoiden verkosto. Mukaan tulee jatkuvasti uusia koulutuksen tutkimuksesta kiinnostuneita.
– Olen ilahtunut siitä, että tutkijoiden joukkoon on muutaman vuoden aikana tullut myös nuoria koulutuksen tutkimuksesta kiinnostuneita kollegoja.
Työttömiksi ei kannata kouluttaa
Kulmala korostaa, että lääkäreiden koulutuksen lähtökohtana on yhteiskunnan tarve. Koulutettavien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti, mikä aiheuttaa haasteita myös opetukseen.
– Koulutus tulee suunnitella niin, että ryhmäkokojen kasvu ei heikennä opetuksen laatua.
Kulmala ei halua ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Suomeen uusi lääketieteellinen tiedekunta.
– Meillä on viisi hyvää tiedekuntaa, ja täytyy muistaa, että uuden tiedekunnan perustaminen on iso päätös, joka vaatii paljon resursseja.
Kulmala pitää tärkeänä, että lääketieteen koulutuksessa mietitään myös tulevaisuuden tarpeita. Jos koulutusmäärät kasvavat liikaa, voi olla, että lääkäreitäkin jää työttömiksi.
Kulmalan mukaan lääkäreiden koulutuksen lähtökohtana on kouluttaa lääkäreitä kokopäiväiseen työhön.
– Jokaisella on kuitenkin erilaisia elämäntilanteita, joissa voi olla paikallaan olla jokin aika osa-aikaisessa työssä.
Kliininen osaaminen hyvä tausta koulutuksen tutkijalle
Lääketiede on monimuotoinen ala, eikä ole yhtä tapaa kouluttaa hyviä lääkäreitä. Kulmalan mielestä koulutuksessa tulisi hyödyntää vuorovaikutusta ja oppijoiden aktivointia. Kouluttajan tehtävä on ohjata oppimaan, eikä kaataa niskaan tietoa, joka on saatavilla lukemalla.
Kulmala toivoo voivansa keskittyä nykyistä enemmän koulutuksen tutkimukseen. Työpöydällä odottaa muun muassa digitaalisten työkalujen käyttöön, digitaaliseen osaamiseen ja johtamiseen liittyviä tutkimushankkeita.
Kulmalan mukaan lääketieteen koulutuksen tutkijaksi sopii kuka tahansa lääkäri, lääketieteen tutkija ja alan kouluttaja, joka vain saa kipinän asiaan.
– Parhaita tutkijoita on ne, joilla on vahva kliininen osaaminen ja innostusta tieteeseen. Olen iloinen, että olemme saaneet verkostoomme myös arvostettuja kliinisen alan tutkijoita.
Aikaa tutkimukseen tarvitaan
Lääkärikoulutus ja koulutuksen tutkiminen ovat pitkälti riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Usein tutkija ja kouluttaja ovat kliinisen työn tekijöitä, jotka tarvitsevat aikaa tutkimukseen ja opetukseen.
– Koulutuksen tutkimusta pitäisi lisätä. Suurin painoarvo on perusasioissa. Miten kasvavan opiskelijamäärän haasteet ratkaistaan, ja miten nuori omaksuu lääkärin tiedot, taidot ja asenteet.
Yhä useampi lääketieteellisen tiedekunnan uusi opiskelija tulee sisään papereilla.
– Näissä tilanteissa herää kysymys, mikä motiivi hakijalla on tulla lääkäriksi. Toisaalta lääketieteellisessä tiedekunnassa keskeyttäjien määrä on yhä pieni.
