Rahoitusvaje piinaa terveydenhuoltoa. Tämä pitää ottaa huomioon, kun ratkaisuja tehdään budjettiriihessä.

Kesän ykkösuutisia on ollut päivystysten ruuhkautuminen. Ongelmat eivät ole rajoittuneet päivystyksiin, vaan erikoissairaanhoitoa yli puoli vuotta odottaneiden potilaiden määrä on kaksinkertaistunut tänä vuonna.

Valtio ei voi vetäytyä vastuusta

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén nosti taannoisessa haastattelussaan esille, että ministeri tai ministeriö ei pysty tekemään terveydenhuollon tilanteelle mitään. Asia on näin lyhyellä aikavälillä: palvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit, tulevaisuudessa hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoituksesta vastaa kuitenkin valtio, ja parasta aikaa käydään neuvotteluja ensi vuoden budjetista. 

Suomi on jäänyt jälkeen pohjoismaisesta terveydenhuollon rahoitustasosta useita miljardeja. Hyvinvointialueet tulevat näillä näkymin saamaan enemmän rahaa kuin kunnat ovat tänä vuonna käyttäneet, mutta jo päätetyt uudistukset, työmarkkinaratkaisut ja muutoskustannukset vievät moninkertaisen summan.

Rahoitusvaje on vähintään miljardin euron luokkaa, eikä rahojen loppuessa säästöjä voida tehdä käytännössä muualta kuin henkilöstömenoista, ellei asiaan saada budjetissa ratkaisua. Lisäksi Kelan sairaanhoitokorvauksia ollaan leikkaamassa, mikä edelleen pahentaa julkisen terveydenhuollon ruuhkautumista. Elo-syyskuun vaihteessa käytävässä budjettiriihessä mitataan se, kuinka vakavasti hallitus terveydenhuollon tilanteen ottaa, todetaan Lääkäriliiton kannanotossa .