Lääkäriliitto vaatii lisää resursseja terveydenhuoltoon
Suomalainen terveydenhuolto on kriisissä. Lääkäriliitto toivoo, että seuraavassa hallitusohjelmassa tehdään tarvittavia korjausliikkeitä.
Lääkäriliitto on työstänyt tavoitteensa ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen. Kolmen pääteeman alla on yhteensä yhdeksän tavoitetta.
– Kaikki tavoitteet ovat tärkeitä, ja ne muodostavat kokonaisuuden. Lääkäriliitto toivoo, että kun eduskuntavaalit on käyty, seuraavassa hallitusohjelmassa on otettu nämä huomioon, Lääkäriliiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo.
Terveydenhuollon rahoitusta on nostettava
Ensimmäinen teema koskee terveydenhuollon resursseja.
– Suomalainen terveydenhuolto on kriisissä. Siihen on monia syitä, kuten henkilöstön riittämättömyys ja koronapandemian aiheuttama hoitovelka. Päivystykset ovat ruuhkautuneet ja hoitojonot ovat paikoitellen tolkuttoman pitkiä, Pärnänen toteaa.
Terveydenhuollon rahoitusta on nostettava merkittävästi. Pelkkä resurssien lisääminen ei riitä, vaan lisäresurssit on myös kohdennettava oikein. Erityisesti perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisärahoitusta. Hoidon jatkuvuus on turvattava.
Digitalisaation mahdollisuudet palvelutuotannossa on hyödynnettävä. Samalla on muistettava, että digipalvelut eivät sovi kaikkeen eikä kaikille.
Yhdenvertaisuutta on edistettävä
Toisena teemana Lääkäriliiton vaalivaikuttamisessa on yhdenvertaisuuden edistäminen.
– Ongelmia on sekä väestöryhmien välisissä terveyseroissa että palvelujen saatavuudessa. Nykyinen palvelujärjestelmä on eriarvoistava. Haasteena on, miten sitä korjataan, Pärnänen sanoo.
Terveydenhuollon resurssit näyttävät lisääntyvän lähitulevaisuudessa huomattavasti hitaammin kuin tarpeet. Priorisointia koskevat kansallisen tason päätökset ovat olennaisia, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan turvata.
Erityisesti on parannettava päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta.
– Mielenterveysperustaiset syyt ovat nousseet ykköseksi työkyvyttömyyden aiheuttajina. Nuorille koulutuksesta ja työelämästä sivuun jääminen oppivelvollisuuden jälkeen ennustaa pitkäaikaista syrjäytymistä. Tämä on sekä inhimillisesti traagista että suuri ongelma kansantaloudellisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on tärkeä rooli terveyspalveluihin kohdistuvan kuormituksen vähentämisessä pitkällä aikavälillä. Vaikuttaviin menetelmiin perustuva ennaltaehkäisy on nähtävä tulevaisuuteen kohdistuvana investointina eikä kulueränä.
Tutkimuksen ja koulutuksen edellytykset turvattava
Kolmantena teemana on koulutuksen ja tutkimuksen turvaaminen.
– Suomi on korkeasti koulutettu yhteiskunta ja vahvuutenamme on tutkimus ja tuotekehitys. Kansalliset erityisvahvuutemme lääketieteessä ja bioteknologiassa kannattaa hyödyntää, Pärnänen toteaa.
Lääkäriliiton mielestä kansallisena tavoitteena pitää olla Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen nostaminen neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tämä on edellytys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan takaamiselle.
Lääketieteellisen tutkimuksen edellytykset on turvattava. Terveyden tutkimukseen myönnetään valtion budjetissa niin sanottua VTR-rahoitusta korvaukseksi palvelujärjestelmässä tehtävän tieteellisen tutkimuksen aiheuttamista kustannuksista. Rahoituksen taso on kuitenkin romahtanut runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa alle neljäsosaan. Lääkäriliitto vaatii VTR-rahoituksen nostoa vuosituhannen alun tasolle.
Tärkeää on myös varmistaa lääkärikoulutukseen riittävät resurssit ja turvata opetuksen laatu.
– Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty selvästi mutta resursseja koulutukseen ei. Lääketiede kehittyy hurjaa vauhtia ja kyydissä on pysyttävä, Pärnänen toteaa.
Liitto tekee vaikuttamistyötä
Lääkäriliitto pyrkii saamaan yllä mainitut tavoitteet osaksi seuraavan hallituksen ohjelmaa.
– Terveydenhuollon merkitystä ei kukaan kiistä, mutta resursseja jaettaessa Suomi on jäänyt huimasti muita Pohjoismaita jälkeen. Teemme työtä yhdessä samanmielisten kumppanien kanssa saadaksemme tavoitteet toteutumaan, kertoo Lääkäriliiton vaikuttamistyöstä vastaava viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja .
– Kirjoitamme lehtijuttuja, teemme sosiaaliseen mediaan sisältöjä, tapaamme poliitikkoja ja muita vaikuttajia. Liitto on kuitenkin jäsentensä summa. Toivottavasti saamme mahdollisimman monen jäsenen mukaan vaikuttamistyöhön.
