"Lääkärin toimittava hätätilanteessa kentällä ja katsomossa"
Nuorten jalkapallomaajoukkueen lääkäri on matkoilla valmiudessa ympäri vuorokauden.
Alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkueen lääkäri Antti Kuhmola , 32, on lääkäri sekä kentällä että katsomossa. Hänen tehtävänään on toimia joukkueen lääkärinä, mutta jos katsomossa sattuisi äkillinen sairastapaus, hän menisi paikalle.
– Ehdottomasti koen lääkärinä perusvelvollisuuden olla hätätilanteessa avuksi. Vaikka olisin itse ottelun aikana penkillä, ja katsomossa sattuu henkeä uhkaava tilanne, menisin varmistamaan avun saannin. Hätätilanteessa on toissijaista, mitä muualla tapahtuu, kertoo itsekin 20 vuotta jalkapalloa pelannut Kuhmola.
Hänen eteensä ei ole tullut tilanteita, joissa katsomossa tarvittaisiin lääkärin apua.
– Jos sellainen äkillinen hätätilanne tulee, täytyy jokaisen lääkärin kyetä ottamaan vastuu. Lääkärin tehtävä on ensisijaisesti johtaa ja varmistaa omalla toiminnallaan, että tilanne etenee niin hyvin kuin mahdollista yleisten hoitoprotokollien mukaisesti. Tärkeintä on tunnistaa hätätilanne, hälyttää lisäapua ja aloittaa nopeasti tarvittavat hoitotoimenpiteet.
Kahdessa työsuhteessa
Oma jalkapallotausta ja rakkaus lajiin ovat saaneet kardiologiksi erikoistuvan Kuhmolan hakeutumaan urheilulääkäriksi joukkueeseen.
– Suoritin syventävät opinnot Tuomas Brinckille , joka on pitkäaikainen HJK:n lääkäri. Kerroin hänelle kiinnostuksestani urheilulääkärin työhön ja hän suositteli minua nykyiseen tehtävääni, jossa olen ollut jo viisi vuotta.
Nuorisomaajoukkueen lääkärinä Kuhmola on päässyt matkustamaan ympäri Eurooppaa. Lääkäri on mukana otteluiden lisäksi myös maajoukkueleireillä. Vuodessa on 5–6 tapahtumaa, jotka kestävät viikosta puoleentoista viikkoon. Niillä reissuilla Kuhmola kertoo olevansa työvalmiudessa ympäri vuorokauden.
Kuhmolalla on työsuhde sekä erikoistuvana lääkärinä Husiin että urheilulääkärinä Palloliittoon.
– Olen onnekseni pystynyt sopimaan Husin kanssa poissaoloista maajoukkuematkojen vuoksi. Työn ohessa olen päässyt näkemään paljon maita, joihin ei olisi tullut muuten lähdettyä.
Terveystarkastukset kuuluvat työhön
Tyypilliset joukkueen jäsenille sattuvat vammat ovat tuki- ja liikuntaelinvammoja sekä erilaisia haavoja ja ruhjeita. Niiden lisäksi joukkueen lääkäriä työllistävät muun muassa ylähengitystie- ja vatsainfektiot.
– Olen joitakin kertoja joutunut käymään ulkomailla paikallisissa sairaaloissa erinäisten pelaajien vammojen vuoksi. Neljä vuotta sitten Puolassa oli lähellä, että peli olisi pitänyt peruuttaa joukkueessa levinneen vatsataudin vuoksi.
Joukkuelääkäri on myös joukkueen työterveyslääkäri, joka tekee rutiiniterveystarkastukset.
Jalkapallossa on varauduttu mahdollisiin onnettomuuksiin tiukoin kriteerein. Maajoukkuetason peleissä on mukana kolme lääkäriä. Molemmilla joukkueilla on omat lääkärit, ja niiden lisäksi virallisissa ottelutapahtumissa on oma ottelukohtainen lääkäri, ja aina myös ambulanssit valmiudessa.
Varsinaisiin hätätilanteisiin Kuhmola ei ole joutunut. Palloliitto järjestää urheilulääkäreille vuosittain koulutusta mahdollisia hätätilanteita varten.
Pelitaustasta hyötyä
Kuhmolan mielestä jalkapallojoukkueen lääkärinä toimiminen on ollut hyvää vastapainoa perustyölle.
– On hienoa olla mukana huippu-urheilussa, vaikka en itse ole enää muutamaan vuoteen ollut kentällä pelaajan roolissa. Nykyisessä työssäni omasta pelitaustastani on ollut todella paljon hyötyä, esimerkiksi vammamekanismin ymmärtämisessä. Oman työni apuna on joukkueen muu laaja taustaryhmä, johon kuuluvat muun muassa fysioterapeutti, fysiikkavalmentaja ja psyykkinen valmentaja.
Kuhmola on pelannut HJK:ssa, Laajasalon palloseurassa ja opiskeluaikana Turun pallokerhossa. Parhaimmillaan hän on pelannut Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, kakkosdivisioonassa. Kuhmola näkee suomalaisen jalkapallon tulevaisuuden hyvänä.
– Viiden vuoden kuluttua meillä on erittäin iskukykyinen maajoukkue.
Kuhmola toivoo voivansa liittää urheilun työhönsä myös tulevaisuudessa.
– Toivomuksenani on, että voisin yhdistää huippu-urheilun ja lääketieteen omassa työssäni jollain tavalla myös tulevaisuudessa erikoistumisopintojeni jälkeen.
https://www.laakarilehti.fi/kliininen-tyo/potilas-ryomi-lattialla-ja-huusi-kovaan-aaneen/
