”Aina kannattaa viestiä ulospäin mahdollisimman paljon.”

Johtajan on tärkeää viestiä muutoksessa ja kriisitilanteissa asioista ensin omalle työyhteisölle ja vasta sitten julkisuuteen.

– Nopea vastaaminen kriisitilanteessa on olennaista silloinkin, kun vastauksia ei ole. Johtajana pitää voida kertoa edes jotain ja luoda näkymä siitä, miten jatketaan, kertoo Lääkäriliiton viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja. Hän puhui erikoislääkäreiden johtamiskoulutuksessa (ELJ) tiistaina aiheesta Viestintä muutoksessa ja kriiseissä.

Tilaisuudessa kävi ilmi, että muutosviestinnän edellytyksiä ovat toimiminen kasvokkain, rehellisyys ja empatiakyky.

Suhteessa mediaan lääkäreillä on Korkeaojan mukaan liiallista varovaisuutta.

– Aina kannattaa viestiä ulospäin mahdollisimman paljon. Mitä enemmän johtaja viestii, sen paremmin organisaatiolla yleisesti menee.

Audiomedialle viestittäessä kannattaa Korkeaojan mukaan käyttää lyhyitä lauseita ja puhua hitaasti. Asia tulee myös tiivistää, ja esimerkiksi videoformaatissa minuuttikin on todella pitkä aika.

Toimintaympäristö muuttuu

Tilaisuudessa keskusteltiin viestinnän toimintaympäristön muutoksesta tilanteessa, jossa sosiaalinen media, lyhytjännitteisyys ja vastakkainasettelu ovat luoneet uudenlaisia haasteita organisaatioille sekä yksittäisille lääkäreille.

Sote ja hyvinvointialueet ovat tehneet terveydenhuollon toiminnasta myös aiempaa läpinäkyvämpää.

– Nyt kokonaisuus on läpivalaistumpi ja esimerkiksi kustannusvaikuttavuuden ymmärtäminen koskee jokaista lääkäriä, sanoo Korkeaoja.

Asiaan otettiin kantaa myös yleisössä: ­– Lääkäreiden olisi hyvä huomioida, että esimerkiksi suolistosyövissä liikuntainterventiolla on tutkimuksissa todistettu merkittävä eloonjäämishyöty. Olisikohan lääkärin suositeltava useammin kuntosalia lääkkeen sijaan?

Suhde someen selkeämmäksi

Tilaisuudessa nousi esiin myös se, miten johtajien tulisi vastata somessa julkaistuihin syytöksiin, joissa mollataan lääkäriä tai organisaatiota.

– Jokaisen lääkärijohtajan pitää pystyä auttamaan syytösten keskelle joutunutta alaistaan näissä tilanteessa, sanoo Korkeaoja.

Yleisön joukosta kommentoitiin, että hyvinvointialueen viestijöiltä ei juurikaan ole tullut tukea tällaisissa tilanteissa ja että he eivät välttämättä edes vastaa viesteihin.

Tilaisuudessa kävi myös ilmi, että organisaatioilla olisi oltava selkeät linjaukset siitä, milloin ja miten somessa käytävään keskusteluihin osallistutaan, ja linjaukset tulisi olla kaikkien organisaation toimijoiden tiedossa.

Hoitojen kustannuksista tarvitaan tietoa

Koulutukseen osallistuneiden johtajalääkäreiden kommenteissa ilmeni, että hoitojen kustannukset ovat vielä monille lääkäreille asia, joka jää käytännön työssä huomioimatta. Kustannuksiin kiinnitetään myös lääketieteen opinnoissa vähän huomiota.

Keskustelussa peräänkuulutettiin parempaa dataa kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta, jotta hoitopäätösten vaikutukset ymmärretään paremmin.

– On tervettä miettiä rahankäyttöä. Erikoissairaanhoidosta taloudellinen ajattelu puuttuu tyystin. Lääkäreitä ei ole koulutettu siihen, mitä kaikki maksaa, ilmeni yhdestä puheenvuoroista.

Esille nousi myös biosimilaarien määrääminen: – Halvempien biosimilaarien käyttöönotto on vaihtelevaa, vaikka niillä on samat vasteet kuin alkuperäisellä lääkkeellä.

Lue lisää: "Pidän valtavana etuna sitä, että lääkäri johtaa lääkäreitä"