Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e47722, www.laakarilehti.fi/e47722

Lääke- ja elintapahoidon yhdistämisestä hyviä tuloksia lihavuuden hoidossa

Sairauspoissaolot vähenivät neljänneksen puolessa vuodessa.

Ulla Ora

Yhdistämällä tehostetuttu elintapahoito ja lihavuuden lääkehoito voidaan saavuttaa nopeasti parannuksia työkyvyssä ja terveydessä, selviää Pihlajalinnan Kevyt askel -pilotin tuloksista.

Kevyt askel -hoitopolku on työterveyshuollon kohdennettu palvelu niille, joilla on selkeää lihavuutta ja alentunut työkyky. Työterveyshuolto tunnistaa terveystarkastusdatasta riskiryhmässä olevat työntekijät, joille tarjotaan mahdollisuutta osallistua elämäntapamuutokset ja lihavuuden lääkehoidon yhdistävälle hoitopolulle.

Kevyt askel -pilottihanke alkoi viime vuonna metsäteollisuusyhtiö Stora Ensolla. Puolen vuoden seurantatulokset osoittivat, että tehostettu elintapaohjaus yhdistettynä lihavuuden lääkehoitoon parantavat sekä koettua että mitattua työkykyä.

Sairauspoissaolot vähenivät kolmanneksen

Pilottiryhmässä mukana olleiden sairauspoissaolopäivät vähenivät puolessa vuodessa keskimäärin 26 prosenttia. Työkykyindeksi oli lähtötilanteessa 7,4 ja nousi kuuden kuukauden seurannassa 7,9:ään. Osallistujien paino laski puolessa vuodessa keskimäärin 6,7 prosenttia.

Kevyt askel on uusi työkyvyn tukitoimi Suomessa. Mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet kustantamaan osan lihavuuden lääkehoidon kustannuksista, joita ohjelmasta osallistuville aiheutuu. Osan kustannuksista maksavat työntekijät itse.

– Kevyt askel -pilotin tulokset ovat erittäin rohkaisevia. Sairauspoissaolojen väheneminen sekä työkykyindeksin kohentuminen osoittavat, että yksilölliseen, datalähtöiseen lihavuuden hoitoon panostamalla voimme saavuttaa merkittäviä työkykyyn vaikuttavia tuloksia jo lyhyessä ajassa, kertoo Stora Enson Suomen henkilöstöjohtaja Tero Pesu tiedotteessa.

Lääkärille palkitsevaa

Kevyt askel -ohjelmaan rekrytoiduista 98 prosenttia on edelleen mukana hoitopolulla, mikä on lääkärille tärkeä mittari onnistumisesta.

– Keskeytyksiä on ollut hyvin vähän, mikä kertoo siitä, että ihmiset kokevat saavansa hoidosta todellista hyötyä. Lihavuuden hoidossa inhimillinen tuki on keskeinen tekijä motivaation säilymisessä ja hoitoon sitoutumisessa, Pihlajalinnan Painonhallintaklinikan vastaava lääkäri, sisätautien erikoislääkäri Johan Fagerudd sanoo tiedotteessa.

Pilotissa mukana olevilla potilailla on yhtä aikaa sekä lihavuutta että alentunut työkyky, jonka määritelmänä on yli 14 sairauspoissaolopäivää vuodessa. Jotta pilotissa mukana olevien terveys ja työkyky voivat aidosti parantua, on merkittävä painonlasku välttämätöntä.

– Pelkän elintapaohjauksen keskimääräinen vaikuttavuus painonlaskussa jää usein rajalliseksi. Kevyt askel -ohjelmassa lääkehoitoa käyttävillä painonlasku on ollut viisinkertaista pelkkään elintapahoitoon verrattuna, Fagerudd jatkaa.

Noin 90 prosenttia ohjelmaan osallistuneista aloitti lihavuuden lääkehoidon tehostetun elintapahoidon rinnalla. Heistä 86 prosenttia käyttää lääkehoitoa edelleen kuuden kuukauden jälkeen.

Yksilön terveyshyödyn lisäksi ohjelmasta hyötyy myös työnantaja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyteen liittyvien kustannusten vähenemisenä. Lihavuuden hoitamatta jättämisen arvioidaan aiheuttavan Suomelle yli 1,4 miljardin euron epäsuorat kustannukset, jotka syntyvät pääosin sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista työkyvyttömyyseläkkeistä.

Lue lisää: Lihavuuslääkkeiden käytössä huima kasvu

Lue lisää: Lihavuusohjelmalle on tarvetta

Kirjoittaja

Ulla Ora

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030