Lääkkeen antovirheitä on syytä käsitellä avoimesti
Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat lääkkeiden antovirheet usein omaksi syykseen, vaikka myös monien työympäristön tekijöiden tiedetään lisäävän virheiden vaaraa.
Terveydenhuollon ammattilaiset pyrkivät toteuttamaan lääkehoitoa mahdollisimman turvallisesti, mutta inhimillisiä virheitä tapahtuu. Työyhteisön suhtautuminen virheisiin on selvästi yhteydessä siihen, miten tunneperäisesti virheen tekijä suhtautuu asiaan. Asianmukaisella tuella ja opastuksella voidaan ratkaista ongelmatilanteita ja ehkäistä uusia lääkitysvirheitä.
Itä-Suomen yliopiston ja King’s College London -yliopiston yhteistyönä tehdyn tutkimuksen tuloksia julkaistiin BMC Health Services Research -lehdessä. Tutkimusaineistona käytettiin Englannin ja Walesin kansalliseen vaaratapahtumien raportoimisjärjestelmään ilmoitettuja lääkkeiden antovirheitä vuodelta 2016. Näistä 72 390 vaaratapahtumailmoituksesta analysoitiin ne, joissa terveydenhuollon ammattilaiset käyttivät negatiivisia tunneilmaisuja, kuten pelkoa, järkytystä, syyllisyyttä ja oman ammattitaidon kyseenalaistamista.
Tutkijat toteavat, että lääkkeiden antovirheet voivat johtaa välittömien tunnereaktioiden lisäksi pitkäkestoisiin mielenterveyshaittoihin ja traumoihin virheen tehneellä terveydenhuollon ammattilaisella.
Siten ne voivat myös lisätä riskiä työuran katkeamisiin.
Tutkimuksen mukaan itsesyytöksiin päädytään erityisesti, jos virheen käsittelyyn ei ole tukea saatavilla. Siksi on tärkeää luoda toimintamalleja, joissa virheet käsitellään avoimesti ja syyllistämättä ja virheen tehnyttä tuetaan asianmukaisesti. Lisäksi on syytä pyrkiä tunnistamaan ja vähentämään työympäristössä virheille altistavia tekijöitä.
Työympäristön tekijöistä esimerkiksi suuri työtaakka ja hoitohenkilöstön mitoitusongelmat lisäävät lääkkeiden antovirheiden vaaraa. Virheiden aiheuttama henkinen ahdinko voi myös osaltaan vaikuttaa hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen.
