Lääkkeiden turha ketjutus väheni eturauhassyövän hoidossa
Androgeenireseptorin estäjien ketjutuskäytöstä ei ole vahvaa kliinistä näyttöä, eikä sitä suositella.
Kalliiden eturauhassyöpälääkkeiden ketjutus on vähentynyt, ilmenee Kelan ja Tampereen yliopiston rekisteritutkimuksesta .
Tämä on hyväksi sekä potilaiden hoidon laadun että terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.
Vuosina 2012–2023 lääkehoidon androgeenireseptorin estäjällä (arpi-lääkkeellä) lääkehoidon aloittaneesta eturauhassyöpäpotilaasta lähes kolmannes käytti vähintään kahta arpi-lääkettä peräkkäin.
Lääkkeiden ketjutuskäytön osuus kasvoi yli puoleen lääkkeen aloituksista vuonna 2017, mutta kääntyi sitten laskuun. Vuonna 2022 enää joka kuudes lääkkeen aloitus johti ketjutukseen.
Ketjutuskäyttö tarkoittaa uuden lääkkeen aloitusta, kun edellinen on menettänyt tehonsa. Tälle ei ole vahvaa kliinistä näyttöä, eikä se sisälly hoitosuosituksiin.
– Androgeenireseptorin estäjät ovat tehokkaita lääkkeitä eturauhassyövän hoidossa. Niitä on kuitenkin tärkeä käyttää aina tieteelliseen näyttöön perustuvalla tavalla, jotta potilaalle ei aiheudu tarpeetonta haittaa, sanoo syöpätautien professori emerita ja ylilääkäri Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen tiedotteessa .
Kalliita lääkkeitä
Androgeenireseptorin estäjät ovat kalliita. Niiden ketjutuskäytöstä 2 700 potilaalla 12 vuoden aikana syntyi yhteensä lähes 44 miljoonan euron kustannus. Ketjutettu toinen lääke oli tavanomaisesti käytössä reilu puoli vuotta.
– Samalla summalla olisi esimerkiksi voinut kustantaa joka vuosi kolmen tuhannen pitkäaikaissairaan mielenterveyspotilaan perheterapeuttisen hoidon. Perheterapia sisältyy Käypä hoito -suosituksiin, mutta julkinen terveydenhuoltojärjestelmä kustantaa sen vain harvoin, sanoo Kellokumpu-Lehtinen.
Tutkijoiden mukaan ketjutuskäytön vähenemiseen vaikuttivat luultavasti sekä uusien arpi-lääkkeiden tulo lääkekorvausjärjestelmän piiriin että hoitosuositusten tarkentaminen.
– On hyvä uutinen, että ketjutuskäyttö on vähentynyt, kun sen tehosta ei ole näyttöä. Tämä antaa myös rohkaisevia viitteitä siitä, että hoitosuositusten päivittäminen ja niistä tiedottaminen lääkäreille voi vaikuttaa nopeastikin hoitokäytänteisiin, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko tiedotteessa.
