Lempeää ja armollista puhetta vauvaperheille
Lääkäriliigan uuden podcastin tavoitteena on kertoa, että riittävän hyvä vanhemmuus riittää.
Tiktokista ja Instagramista tuttu Lääkäriliiga on ryhtynyt julkaisemaan podcastia, jonka tavoitteena auttaa vauvaperheitä selvemmille vesille epävarmuuden ja somessa leviävän disinformaation karikoista.
– Pyrimme podcastissa tuomaan esille lempeämpää ja armollisempaa puhetta vauvaperheille. Monet asiat lisäävät epävarmuutta vauvaperheissä. Pandemian myötä monissa paikoissa neuvolakäytännöt muuttuivat, eikä perhettä olekaan aina vastassa sama neuvolahoitaja. Lisäksi terveyteen liittyvän disinformaation määrä on lisääntynyt, kertoo lastenlääkäri Lotta Immeli.
Lääkäriliigan Vastaanotolla-podcastia juontavat Immeli ja kätilö-psykoterapeuttiopiskelija Silva Puukko. Podcastissa vierailee eri alojen asiantuntijoita.
Podcastin ydinviesti pyrkii olemaan rauhoitteleva: ei ole vain yhtä tapaa tehdä oikein, riittävän hyvä vanhemmuus on kylliksi. Kaikki kerrottu perustuu tutkimustietoon.
Aiemmin Lääkäriliigan kohteena somessa ovat olleet erityisesti nuoret.
Kovat vaatimukset vauvaperheille
Lotta Immeli on lastenlääkärinä ja itsekin pienten lasten vanhempana havainnut, että vauvoja koskeva keskustelukulttuuri on nykyisin vaativa ja ankara.
– Näen, että keskustelu on muuttunut pahemmaksi viime vuosina, hän sanoo.
– Meidän ammattilaisten on pakko jalkautua jakamaan luotettavaa, armollista ja lempeää viestiä. Haluamme puhua podcastissa siitä, mikä on tärkeää: vauva tarvitsee rakkautta, ruokaa ja vanhemman, joka jaksaa häntä hoitaa.
Immeli on huolissaan somessa leviävästä myyntipuheesta, joka liittyy palveluihin, joista ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Myyntipuhe voi olla hyvinkin painostavaa, aggressiivista ja pelottelevaa.
Käydessään kuopuksensa kanssa vauvajumpassa Immeli kuuli toisten äitien puhuvan vauvan kielijänteen katkaisusta. Toimenpide oli tehty puolelle ryhmän vauvoista.
Leikkaus voi joissain tapauksissa olla perusteltu, ja niitä tehdään myös julkisessa terveydenhuollossa. Äitien keskuudessa oli kuitenkin levinnyt käsitys, että toimenpide osataan tehdä vain yksityisellä.
Lisäksi kiersi ohjeita, joiden mukaan vauvan suuta tulisi leikkauksen jälkeen hieroa useita kertoja vuorokaudessa viikkojen ajan, ja jopa öisin, vaikka vauva nukkuisi, sekä viedä vauvaa erilaisiin kehohoitoihin kireän kielijänteen aiheuttamien jumien vuoksi. Julkisessa terveydenhuollossa tällaista jälkihoitoa ei suositella. Vanhempien kuvaukset vauvojen herättämisestä kipua tuottaviin käsittelyihin sekä perheiden ahdistus olivat Immelistä huolestuttavia.
– Leikkaus on yksinkertainen ja tehdään sairaalassakin silloin, kun siihen on aihe. Jälkihoitona tehtäviä suun hierontoja tai mitään kehohoitoa ei kuitenkaan suositella. Vauva tutkii maailmaa suullaan ja suu on herkkä paikka, tällaisiin käsittelyihin liittyy oraalisen aversion riski, jossa vauva voi kieltäytyä kokonaan syömästä. Erikoissairaanhoidossa on tullut vastaan tällaisia, aika hankaliakin tilanteita, Immeli kertoo.
Jumissa jo syntyessään?
Työssään Immeli kohtaa jatkuvasti puhetta vauvan syntymäjumista, jonka takia vauvoja viedään vyöhyketerapiaan ja osteopaatille. Tätä puhetta levittävät myös ammattilaiset, vaikka siitä ei ole tieteellistä näyttöä. Hoito maksaa tietenkin rahaa.
Eniten Immeliä kuitenkin huolestuttaa, miten nämä ja monet muut terveyshuuhaan ilmiöt, joita some on nykyisin pullollaan, vaikuttavat vanhemmuuteen. Synnytyksen jälkeinen aika on monin tavoin herkkää aikaa, ja ahdistusta lisäävää puhetta tulisi välttää.
– Mainospuheet ovat usein pelottelevia ja ahdistavia: jos et hoida vauvaasi näin, hän voi saada oppimisvaikeuden tai ADHD:n, Immeli toteaa.
Hän näkee, ettei tämä ole harmitonta varhaisen vuorovaikutuksen kannalta.
– Ajattelen, että haitta liittyy siihen, miten tällaiset viestit heikentävät vanhemman minäpystyvyyttä ja luottamusta oman vauvan viestien tulkintaan. Ne kärsivät, kun vanhemmalle sanotaan, että vauva itkee syntymäjumia kehossa, ja että hänelle pitää ostaa sitä tai tätä hoitoa.
Maailman uupuneimmat vanhemmat
Tutkimuksista tiedetään, että suomalaiset pienten lasten vanhemmat kuuluvat uupuneimpien vanhempien joukkoon. Vallalla on intensiivisen vanhemmuuden ihanne, jossa vanhemman pitäisi lukea kaikki ja tietää kaikki ollakseen riittävän hyvä. Suomalainen kulttuuri on sekä yksilö- että suorituskeskeinen. Vanhemmuudestakin tulee helposti suoritus.
– On vaikea nauttia vanhemmuudesta, kun pitää tehdä niin paljon ollakseen riittävän hyvä. Podcastin tavoite on lisätä vähemmän suorittavaa puhetta, Immeli kertoo.
