Maahan muuttaneet käyttävät kuntoutuspalveluita muita harvemmin
Kielitaito ei aina riitä kuntoutushakemuksen tekemiseen.
Ennen kuntoutuksen aloittamista maahanmuuttajataustaisilla perheillä on vaikeuksia kuntoutuksen hakemisessa, terapeutin etsimisessä ja ensimmäisen kuntoutuskerran sopimisessa. Tämä käy ilmi Kelan tutkimuksessa .
Maahan muuttaneet käyttävät kuntoutuspalveluita harvemmin kuin muu väestö. Taustalla on usein haasteita kuntoutuksen tuntemuksessa ja kielitaidossa. Vanhemmilla ei aina ole riittävää kielitaitoa esimerkiksi kuntoutushakemuksen laatimiseen.
– Usein ongelmien taustalla on ollut kielihaasteita ja riittämätön neuvonta. Terveydenhuollon ammattilaisilla olisi hyvä olla enemmän tietoa esimerkiksi Kelassa tarjolla olevista neuvontamahdollisuuksista kuntoutusasioiden hoitamiseen, sanoo Kelan tutkija Anna-Marie Paavonen tiedotteessa .
Tulkin kanssa työskentely vie aikaa
Perheellä ja kuntoutuksen ammattilaisilla voi olla eri käsitys lapsen sairaudesta tai vammasta. Perheillä on joissakin tapauksissa myös vaikeuksia luottaa terapeuttiin, jos perhe mieltää terapeutin viranomaiseksi.
Työskentely tulkin välityksellä vie myös aikaa terapiatyöskentelyltä. Erityisesti etätulkkaus on vaikeuttanut vuorovaikutusta perheen kanssa ja terapiaharjoitteiden havainnollistamista.
Pienten kielten tulkkeja on ollut vaikea löytää, ja tulkkien ammattitaito on koettu vaihtelevaksi. Kuntoutuksen palveluntuottajat pohtivat, tuntevatko tulkit esimerkiksi kuntoutussanastoa riittävästi.
Tutkimuksessa yhdistettiin Kelan rekisteritietoja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutumisesta kyselyihin ja haastatteluihin. Tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sellaisia Suomessa asuvia 0‒29-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka ovat muuttaneet Suomeen tai syntyneet Suomessa ja joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
