Mahdollisuus opioidikorvaushoitoihin heikentyy
Lääkeyhtiö lopettaa toimintansa Suomessa.
Lääkärit ovat huolissaan yhdysvaltalaisen lääkeyhtiö Indiviorin ilmoituksesta lopettaa toimintansa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Yhtiön valmisteisiin kuuluu muun muassa pitkävaikutteinen Subutex depot. Se on kuukausittain pistettävä valmiste, joka on todettu monilla opioidikorvaushoidossa olevilla potilailla vakaaksi lääkkeeksi.
Mitä Indiviorin lopettaminen tarkoittaa opioidikorvaushoidolle, Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja, ylilääkäri Kaarlo Simojoki?
– Sen häviäminen on merkittävä kavennus hoitovaihtoehtoihin ja koskettaa vähintäänkin satoja korvaushoidon saajia. Suomi on ollut edelläkävijä korvaushoitolääkityksissä ja myös injektion käyttöönotossa 2010-luvun lopulta lähtien, sanoo Simojoki.
Hänen mukaansa on myös mahdollista, että joku ei tämän vuoksi saa korvaushoitoa, mikäli muut valmisteet eivät sovellu ja Indiviorin valmisteet poistuisivat käytöstä.
– Toivon kuitenkin, että tilanteeseen löytyy jokin muu ratkaisu, sanoo Simojoki.
Hänen mukaansa lääkeyhtiö Indiviorilla on myös tärkeä rooli tiedon jakamisessa ammattilaisille ja tutkimuksessa, koska se on ollut pitkään läsnä Suomessa opioidiriippuvuuden hoitoon liittyen.
– Jos tämä kaikki häviää, se jättää ison aukon.
Talous ratkaisee
– Indiviorin lopettamispäätöksessä suurin vaikutus kohdistuu juuri pitkävaikutteiseen pistoshoitoon, jossa Indiviorin poistuminen jättää markkinan toisen lääkeyhtiön valmistamalle Buvidal®-lääkkeelle. Buvidal on jo nyt käytössä suurimmalla osalla Suomen hyvinvointialueista, ja Indiviorin vetäytyminen vahvistaa sen asemaa entisestään. Jos pitäisi arvata, niin veikkaan Buvidal-valmisteen hinnan nousevan tulevaisuudessa, kommentoi lääkäri Atte Virolainen somekanavillaan.
– Vaikka opioidikorvaushoidot jatkuvat, vaihtoehtojen kaventuminen ei ole koskaan potilaan etu. Lääkkeiden saatavuus, hinnat ja kilpailu pysyvät kohtuullisina vain, jos markkinoilla on useampi toimija. Nyt Suomi menettää yhden lääkeyhtiöistä, jotka ovat investoineet opioidiriippuvuuden lääkehoitoon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten lääkeyhtiöiden päätöksiä ohjaa viime kädessä taloudellinen kannattavuus, eikä lääketieteellinen kysyntä, Virolainen jatkaa.
