Maksakirroosiin uusi Käypä hoito -suositus
Kuolemantapauksia on Suomessa muita Länsi-Euroopan maita enemmän.
Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille aiempaa paremmat valmiudet maksakirroosin diagnosointiin, vaikeusasteen arviointiin ja komplikaatioiden hoitoon.
– Aiemmin Suomessa ei ole ollut selkeitä ohjeita kirroosin vaikutuksista ajo- tai työkykyyn, mutta suositus tarjoaa nyt linjauksia myös näihin. Lisäksi hoitosuosituksessa korostetaan palliatiivisen hoidon roolia, sillä kirroosipotilaat on ohjattu sen piiriin toistaiseksi harvoin, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja ja gastroenterologian professori Perttu Arkkila tiedotteessa .
Moni maksasairaus voi johtaa kirroosiin. Suomessa yleisin maksasairaus on rasvamaksa. Muita merkittäviä maksakirroosin riskitekijöitä ovat runsas alkoholin käyttö, pistohuumeet, tyypin 2 diabetes ja ylipaino.
– Perusterveydenhuollon keskeisin tehtävä maksakirroosin ehkäisyssä on riskikäyttäytymisen tunnistaminen ja elintapoihin vaikuttaminen. Lisäksi on tärkeää osata epäillä pitkälle edennyttä maksasairautta erityisesti silloin, kun potilaalla on päihteiden käyttöä, virushepatiitin riskitekijöitä, ylipainoa tai diabetes.
Potilas on pitkään oireeton
Kirroosi kehittyy hitaasti 10–50 vuoden aikana. Potilas on tyypillisesti pitkään oireeton, ja valtaosa sairastaa tautia tietämättään. Kirroosipotilaista jopa 75 prosenttia saa diagnoosin vasta taudin oireisessa vaiheessa.
Taudin edetessä potilailla voi esiintyä keltaisuutta, sekavuutta, infektioherkkyyttä, hengenahdistusta ja turvotusta. Maksakirroosin myöhäisvaiheessa vatsaontelon sisään kertyy nestettä eli askitesta.
Nesteen kertyminen vatsaonteloon merkitsee ennusteen merkittävää heikkenemistä. Maksakirroosin komplikaatioiden tunnistaminen on tärkeää, sillä niitä voidaan hoitaa tehokkaasti ja siten parantaa potilaan eliniän ennustetta.
Käypä hoito -suositus painottaa, että maksakirroosin ehkäisyyn ja elämäntapoihin tulee kiinnittää huomiota kaikilla terveydenhuollon tasoilla.
Maksakirroosiin ei ole parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on hidastaa tai estää taudin eteneminen.
