Masennuksen hoidossa usein puutteita ennen Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista

Kuntoutuspsykoterapiaa oli saanut edeltävän vuoden aikana 14 prosenttia hakijoista, mutta masennuslääkkeiden käyttö oli yleistä.

Masennuksen hoitoon on tutkitusti tehokkaita vaihtoehtoja, mutta niitä ei useinkaan ole kattavasti kokeiltu ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista, ilmeni tuoreessa tutkimuksessa.

Masennus on yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus.

Kelan tutkijat selvittivät, millaisia hoitomuotoja on kokeiltu ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.

Tarkastelussa olivat mukana Kelan työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi vuonna 2019 hakeneet henkilöt, jotka eivät edeltävänä vuonna olleet saaneet työkyvyttömyyseläkettä (3604 henkilöä).

Kelan kuntoutusta oli saanut neljäsosa hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Kuntoutuspsykoterapiaa oli saanut vuoden aikana 14 prosenttia hakijoista, ammatillista kuntoutusta 9 prosenttia.

Masennuslääkkeiden käyttö oli yleistä. Hakijoista 89 prosenttia oli ostanut masennuslääkkeitä työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltäneen vuoden aikana. 

Vain 12 prosenttia hakijoista oli sekä ostanut masennuslääkkeitä että saanut kuntoutuspsykoterapiaa hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Pelkkää lääkehoitoa oli saanut 76 prosenttia.

– Olisi hyvin tärkeää, että erilaisia tutkitusti toimivia hoitomuotoja kokeillaan kattavasti ennen kuin päätetään hakea työkyvyttömyyseläkettä, sanoo Kelan tutkijalääkäri Tero Kujanpää tiedotteessa .

Osa hakijoista on voinut saada psykoterapiaa muutoin kuin Kelan kautta. Kujanpää pitää silti huolestuttavana, että lääkkeiden ja kuntoutuspsykoterapian yhdistelmä oli aineistossa harvinainen.

Tutkijat muistuttavat, että Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla työhistoria on yleensä lyhyt verrattuna niihin, jotka hakevat työkyvyttömyyseläkettä työeläkelaitoksilta. Kelan hakijoilla voi myös olla enemmän hoidon esteitä, esimerkiksi ei taloudellisia edellytyksiä kuntoutuspsykoterapiaan.