Ylilääkäri Kaisa Rajala puolestaan sanoo, että sakko ei hoida yhtään potilasta. Sairaalapalveluiden johtaja Mikko Pietilä ymmärtää Valviran ratkaisua – periaatteessa.

Mehiläisen perusterveydenhuollon johtaja Petja Orre ei ymmärrä, miksi jotkut ovat pöyristyneet Valviran määräämistä uhkasakoista hyvinvointialueille.

– Valvira toimii valvovana viranomaisen aivan oikein eli valvoo lainsäädännön toteutumista. Kyllä minä ainakin haluan, että meidän yhteiskunnassamme valvova viranomainen käyttää lainvalvontakeinoja keinoja silloinkin, kun ne tuntuvat epämiellyttäviltä. Mielestäni tämä on hyvin yksiselitteistä. On ihan kohtuullista vaatia hyvinvointialueita noudattamaan lakia.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi viime viikolla yhdeksän hyvinvointialuetta ja Hus-yhtymän hoitamaan sakon uhalla kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Sakko tarkoittaisi esimerkiksi Husin osalta 8,5 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomen osalta 3,5 miljoonaa euroa.

Hus vastasi Valviralle välittömästi, että se pitää sakkoa liian ankarana. Toimitusjohtaja Matti Bergendahlin mukaan Husin talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista, vaan parhaimmillaan jonojen kasvun taittumisen.

"Valvira on potilaiden asialla"

Petja Orre sanoo, että sen sijaan, että kiistellään Valviran kohtuuttomuudesta tai sakkojen suuruudesta, pitäisi puhua rahoituksesta ylipäätään.

­– Valviran toiminnanhan voi ajatella olevan vain osoitus siitä, että nykyinen rahoitus ei riitä hoitojonojen purkamiseen lainmukaiselle tasolle. Laki sanoo, että hoitotakuun raja on kuusi kuukautta, mutta jos päädymme siihen, että hoitotakuu voisi olla pidempi, niin se on sitten eri keskustelu ja lainsäädännöllinen asia.

Orre lisää, ettei potilaiden pitäminen jonossa ole ilmaista. Kun potilaat jäävät vaille erikoissairaanhoitoa, ainakin osa käyttää siinä välissä perusterveydenhuoltoa, mikä taas ei näy erikoissairaanhoidossa.

– Valvira on potilaiden asialla. Potilailla ei ole moniakaan edunvalvojia tässä asiassa. Ymmärrän, että alueille tilanne on hankala, mutta tässä on vielä aikaa laittaa asiat kuntoon. Se, mistä rahat otetaan, on alueilla poliittinen päätös.

"Sakko vie vain rahaa pois hoidosta"

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtava ylilääkäri Kaisa Rajala ei ymmärrä eikä hyväksy uhkasakkoja.

– Sakko ei hoida yhtään potilasta. Meillä on yksi budjetti, josta potilaita hoidetaan. Sakko vie vain rahaa pois hoidosta.

– Mielestäni meidän on pakko alkaa tehdä priorisointia. Kukaan ei halua ottaa sitä esille, mutta meidän yhteiskuntamme ei kestä nykyisellä mallilla. Kaikkeen ei pidä antaa aikaa, mutta meillä on nyt samassa jonossa kaikki asiat, vaikka meillä ei ole eri kiireellisyysasioita. Pitää saada tarkemmat kriteerit siitä, mitä tehdään ja missä ajassa. Jos esimerkiksi sairaus on viemässä ihmisen työkyvyn, silloin sillä on seurannaisvaikutusten lisäksi yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Jos suunta hoitojonojen purkamiseen on oikeanlainen, pitäisi se Rajalan mielestä ottaa huomioon.

– Minulla on pelko, että meillä on nyt paljon viranomaisia, jotka eivät tiedä mitä toinen käsi tekee.

"Euro on tiukka isäntä"

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalveluiden johtaja Mikko Pietilä ymmärtää, että Valviralla on keinot melko vähissä.

– Onhan se tietysti hieman erikoista, että valtio ottaa omasta rahoituksestaan pois hyvinvointialueilta. En kuitenkaan lähtisi kovin paljoa valtiota syyllistämään, euro on tiukka isäntä.

Pietilä myöntää, että tiukkaa tekee puolen vuoden määräajan kanssa, mutta toisaalta se pakottaa toimimaan.

– Ei tässä yksikään hyvinvointialue ole laakereillaan lepäillyt, emme me ainakaan. Hoitojonot sulavat hyvää vauhtia, joten lähtökohta uhkasakkoa ajatellen on hyvä. Tilanne on parempi mitä puoli vuotta sitten.

Vaikka talouskuri on tiukka, Pietilä näkee, että mahdollista lisärahoitustakin on pohdittava hoitojonojen lyhentämiseksi.

– Olen kuitenkin luottavainen, että jonot saadaan hoidettua.

Lue lisää: Leikkausjonot lyhenevät Päijät-Hämeessä

Lue lisää: Vähähyötyinen tule-kirurgia on yhä yleistä osassa Suomea