Mikä on päivystyksen vastuu humalaisesta teinistä?
Jaloillaan pysyvä saa lähteä, eikä kotiin saa ilmoittaa yli 15-vuotiaan sairaalassa käynnistä.
Useat mediat ovat uutisoineet Helsingin käräjäoikeudessa käsitellystä tapauksesta, jossa kolme miestä vei voimakkaassa humalassa olleen 17-vuotiaan tytön Malmin sairaalan viereiseen metsikköön. Tytön näkemyksen mukaan metsikössä tapahtui raiskaus, käräjäoikeuden mielestä ei.
Mediatietojen mukaan tyttö oli tuotu tiedottomana ja 2,05 promillen humalassa ambulanssilla päivystykseen. Myöhemmin hän päätyi päivystyksen odotusaulassa raiskauksesta syytettyjen miesten seuraan ja näiden mukana ulos.
Terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen , mikä on terveydenhuollon vastuu alaikäisestä potilaasta tällaisessa tilanteessa? Olisiko tytön lähteminen pitänyt estää?
– Terveydenhuoltohenkilökunnalla ei ole hirveästi mahdollisuuksia estää lähtemistä, jos potilas kävelee omin jaloin ja saattoväkeä on mukana. Ei ole lääketieteellisiä perusteita pitää potilasta päivystyksessä. Jos potilas haluaa lähteä, lääkärillä ei ole muuta keinoa kuin ehkä ehdottaa, että pitäisikö jäädä vielä selviämään.
Kun sairaalan ovi sulkeutuu
Lehtosen mukaan päihtyneet nuoret ovat klassinen haaste päivystystilanteissa, sillä heillä ei usein ole mitään somaattista sairausongelmaa.
– Toki jotain traumaa voi olla, tyypillisesti nuoret miehet kolhivat itseään humalassa ja kaverit tuovat päivystykseen tikattavaksi.
Se, mihin saakka huolenpitovelvollisuus ulottuu, on tyypillinen ongelma päihtyneiden potilaiden kanssa. Lähtökohta on potilaslain 6. pykälän säännöksessä. Tilanteessa, jossa potilas ei ole päätöksentekokykyinen, pitäisi konsultoida hänen läheisiään potilaan toivomasta hoidosta. Jos heitä ei tavoiteta, potilasta pitää hoitaa hänen etunsa mukaisesti.
Päätöksentekokyvyn arviointi lääketieteellisesti voi olla vaikeaa silloin, kun kyseessä on dementiaa sairastava potilas tai mielenterveyspotilas.
– Humalatilaan liittyen arvioidaan lähinnä sitä, pysyykö potilas jaloillaan, voiko hänet lähettää kotiin ja onko saattoväkeä, joka lupaa viedä hänet kotiin selviämään.
Sairaalalla ja johtavalla lääkärillä on velvollisuus järjestää sairaalatila sellaiseksi, ettei kukaan joudu siellä rikoksen kohteeksi. Kun potilas poistuu sairaalasta, vastuu loppuu.
Vanhemmilla ei tiedonsaantioikeutta
Alaikäisten kohdallakaan asiasta ei ilmoiteta kotiin, jos nuori sen kieltää. Vanhemmilla ei ole tiedonsaantioikeutta lapsensa sairaalassa käynneistä.
– On juridisesti hassua, että jos alaikäinen nuori päätyy päivystykseen vaikkapa huumausaineintoksikaation tai humalan takia, hänestä pitää tehdä lastensuojeluilmoitus sosiaalihuoltoon, mutta vanhemmille ei ole lupaa ilmoittaa. Yli 15-vuotias saa täysin määrittää asian omien terveystietojensa osalta ja nuorempikin, jos on siihen riittävästi kehittynyt, Lehtonen kertoo.
Tieto vanhemmille tulee kenties viikkoja myöhemmin, kun lastensuojeluviranomaiset ottavat yhteyttä ja haluavat tietää, ovatko asiat kunnossa kotona.
Pitäisikö järjestää paremmin?
Vuosikausia on keskusteltu siitä, missä selviämisasematoimintaa pitäisi harjoittaa. Poliisi antaisi sen mielellään päivystyksen vastuulle, mutta terveydenhuolto ei halua vastuuta ottaa. Vapun ja muiden juhlien aikana eri järjestöt saattavat järjestää selviämispisteitä, joissa humalaiset nuoret voivat nukkua humalaansa pois
– Kieltämättä ongelmia on. Tämä asia voitaisiin yhteiskunnassa paremminkin hoitaa. Tällaiset tapaukset pistävät miettimään, onko humalaisten nuorten seuranta järjestetty niin, ettei synny vaaraa joutua rikoksen kohteeksi, Lehtonen pohtii.
