Miksi terveyshankkeet jäävät vain hallitusohjelmiin ilman todellista vaikutusta?
Linda Dalbomin väitöksestä selviää, että esimerkiksi Sipilän hallituksen terveyshankkeen tavoitteita ei saavutettu maakunnan tasolla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii enemmän kuin hankkeita ja hallituskausia.
Jotta kehittämistyö todella vaikuttaisi, tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta, suoraa tukea organisaatioille ja vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Linda Dalbomin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lyhyet hankejaksot ja hallituskauteen sidottu terveyspolitiikka eivät riitä juurruttamaan muutoksia arjen rakenteisiin.
– Suomessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmat on pitkälti toteutettu hanke- ja projektimuotoisesti, mikä vaikeuttaa pysyvien muutosten juurtumista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, kertoo Dalbom tiedotteessa .
Tutkimuksen tulosten mukaan hankkeilla voidaan saada aikaan yksittäisiä parannuksia, mutta laajoihin ja pysyviin muutoksiin tarvitaan enemmän.
– Hankkeet eivät yleensä pääse vaikuttamaan organisaatioiden rakenteisiin, kuten johtamiseen tai rekrytointiin. Jotta kehittämistyö juurtuu osaksi arkea, rahoitus ja resurssit tulisi kohdentaa suoraan organisaatioihin, ja keskeiset toimijat on saatava mukaan jo alkuvaiheessa, Dalbom selittää.
Toiminta hiipuu rahoituksen päättyessä
Dalbomin väitöskirjatutkimus tutki, miten hallitusohjelman tavoitteet väestön terveyskäyttäytymisen edistämiseksi saadaan vietyä käytäntöön asti, ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että laajamittaiset terveysohjelmat juurtuisivat osaksi arkea ja pysyväksi osaksi terveydenhuollon palveluja.
Terveellisten elämäntapojen edistäminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä. Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää, mutta sen toteuttamista vaikeuttavat usein resurssipula, eri toimijoiden tavoitteiden ristiriidat ja puutteelliset rakenteet.
Hankkeiden vaikutukset jäävät helposti lyhytaikaisiksi, ja toiminta hiipuu rahoituksen päättyessä.
– Terveyspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa, mutta sen painopisteet sidotaan hallituskausiin, mikä tekee kehittämistyöstä haavoittuvaa poliittisille muutoksille, Dalbom huomauttaa.
Väitöskirjatutkimuksen taustana oli Juha Sipilän hallituksen Vesote-hanke (Vaikuttavaa elintapaohjausta poikkihallinnollisesti 2017–2018). Sen tavoitteena oli edistää terveellisiä elämäntapoja poikkihallinnollisesti.
Varsinais-Suomen alueella toteutetun arvioinnin mukaan hankkeen vaikutukset jäivät hajanaisiksi, eikä tavoitteita saavutettu maakunnan tasolla.
Th YAMK Linda Dalbomin väitöstilaisuus pidetään perjantaina 5. syyskuuta Turun yliopistossa.
