Mitä koronarokotteiden haitoista nyt tiedetään?

Neljännes korvauksia saaneista on kärsinyt erilaisista paikallisreaktioista, myös ihottuma on tavallinen korvauksen syy.

Kuva: Adobe/AOP

Maailmassa on annettu tähän mennessä noin kymmenen miljardia annosta koronarokotteita. Tietoa myös rokotteiden haitoista on siis jo karttunut.

Suomen keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö on tähän mennessä käsitellyt noin tuhat koronarokotteita koskevaa vahinkoilmoitusta. Myönteisiä päätöksiä näistä on tehty vajaat 400. Yhteensä vahinkoilmoituksia on tähän mennessä tehty 1521. Ilmoituksia tulee edelleen.

– Vahinkoilmoituksia on varsin paljon. Yleensä ilmoituksia lääkevahingoista tulee noin 200 vuodessa, joista rokotteita koskee 10–20, kertoo toimitusjohtaja Tiina Hellgren .

Merkittävä syy tähän lienee ainakin se, että käytännössä melkein koko kansa on saanut rokotteensa.

– Ilmoituksissa on kaksi trendiä, jotka on nähty myös muissa Pohjoismaissa. Osassa on ihan selkeästi kyse rokotteen aiheuttamasta reaktiosta, osassa taas kyse on jonkun perussairauden oireesta, Hellgren kertoo. 

Korvauksia yli kahden viikon haitasta

Lääkevahinkovakuutuksesta voi saada korvauksia, jos haitta on kestänyt ainakin kaksi viikkoa tai jos siitä on aiheutunut kuluja yli 85 euron verran.

– Yleisin syy, josta on maksettu korvauksia, ovat erilaiset yleisoireet ja paikallisreaktiot, kuten kuume, kipu, särky, rokotuskäden turvotus ja ohimenevä väsymys. Niitä on 26 prosenttia kaikista tapauksista, Hellgren kertoo.

Allergisten reaktioiden, kuten ihottumien vuoksi korvauksia saaneita on 21 prosenttia tapauksista. Anafylaktisen shokin vuoksi korvauksia harvoin saa, paitsi kuluista, koska yleensä siitä toivutaan nopeasti.

18 prosenttia korvauksista on myönnetty neurologisten oireiden vuoksi. Näissä on ollut kyse tavallisimmin päänsärystä, migreenistä tai kasvohermohalvauksista.

– Yleisimpiä ovat päänsäryt, jotka eivät ole tahtoneet helpottaa särkylääkkeellä. Migreenipotilas taas on voinut saada kohtauksia estolääkkeestä huolimatta, Hellgren kertoo.

Vakuutusehdoissa erilainen tulkinta

Erilaisia sydän- ja verisuonioireita ja imukudosoireita on 17 prosenttia korvatuista tapauksista. Näihin kuuluu sydänlihastulehduksia, sydämen tykyttelyjä, imusolmukkeiden turpoamisia ja myös muutamia trombosytopenioita. Tähän kategoriaan kuuluvat myös seitsemän Astra Zenecan rokotteen aiheuttamaa hyytymishäiriötapausta.

Kahdeksan prosenttia korvauksista on liittynyt immuunipuolustuksen häiriöihin. Kaikki nämä ovat vyöruusutapauksia. Lisäksi korvauksia on maksettu jonkin verran nivel- ja lihaskipuihin sekä ruuansulatuskanavan oireisiin liittyen. Kuukautishäiriöistä ei ole myönnetty korvauksia.

– Ihottumat ja imusolmukkeiden turpoamisen näyttävät olevan koronarokotteilla yleisempiä kuin muilla rokotteilla, Hellgren sanoo.

Korvauksista päätettäessä nojataan Eman näkemyksiin ja seurataan tieteellistä tutkimusta. Vakuutusehdoissa tulkinta voi poiketa kliinisestä tulkinnasta.

– Meidän asiantuntijalääkärimme katsovat lääketieteellisen todennäköisyyden, mutta arvioimme oikeudellista todennäköisyyttä myös juridisesti. Vakuutusehtojen mukaan rokotteen ja haitan välillä tulee olla todennäköinen syy-yhteys, eli käytännössä haitan todennäköisyyden täytyy olla yli 50 prosenttia, Hellgren kertoo.

Ilmoita aiemmin tunnistamattomasta haitasta

Fimea on käsitellyt yhteensä liki 8200 haittavaikutusilmoitusta koronarokotteisiin liittyen. Tämän lisäksi jonossa on 17700 ei-vakavaa haittavaikutusilmoitusta.

Ilmoitusten määrästä ja siitä, onko ne luokiteltu vakaviksi vai ei-vakaviksi, ei voi kuitenkaan vielä päätellä kovin paljoa, koska ilmoittaja itse arvioi, onko kyse rokotehaitasta ja päättää luokittelun. 

– Kun koko väestö rokotetaan, tavallisia sairauksia puhkeaa edelleen, ja jos se sattuu lähelle rokotusta, se tulkitaan herkästi rokotteesta aiheutuneeksi, toteaa ylilääkäri Maija Kaukonen Fimeasta.

Kaukosen mukaan rokotteita on annettu jo niin paljon, että niiden haittaprofiili alkaa olla tiedossa ja uusien haittojen ilmaantuminen aika epätodennäköistä. Fimea toivoo lääkäreiden tekevän haittavaikutusilmoituksia, jos eteen tulee jokin odottamaton ja aiemmin tunnistamaton lääketieteellisesti merkittävä haitta, tai jos tunnettu haitta on vakavampi kuin valmisteyhteenvedossa on kuvattu. 

Rokotuksista long covidia?

Tiedelehti Science kertoi tammikuussa ilmestyneessä artikkelissaan, että koronarokotteet on joissain harvinaisissa tapauksissa liitetty long covidin kaltaisiin oireisiin.

Tietoa asiasta on vähän, mutta sitä tutkitaan jonkin verran maailmalla.

Onko tällaista ilmennyt Suomessa, Maija Kaukonen? 

– Teimme haun tietokannastamme, ja meille on tullut 11 ilmoitusta, joissa mainitaan sanat long covid. Niistä kahdeksan on sellaisia, että henkilö on aiemmin sairastanut koronan, saanut siitä long covid -oireita ja kokee, että ne uusiutuivat tai pahenivat rokotuksen jälkeen.

Muuten asiaa on vaikea selvittää Fimean rokotehaittailmoitusten perusteella, koska Fimea ei tee tulkintoja tai diagnooseja saamiensa ilmoitusten perusteella. 

– Long covidissa on se ongelma, että sillä ei ole varsinaisesti diagnostisia kriteerejä, vaan se diagnosoidaan enemmänkin poissulkemalla muita syitä, Kaukonen kertoo.

Vaikka tässä jutussa on puhuttu koronarokotteiden haitoista, niistä saatava hyöty on kuitenkin haittoja paljon suurempi ja rokottautuminen kannattaa. 

– On suurempi riski saada samoja haittoja koronainfektion sairastamisesta, Kaukonen tähdentää.