Miten erikoislääkärikoulutusta kehitetään lähivuosina?
Toimenpideohjelma vuosiksi 2023–2027 on julkaistu.
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelmassa sovitaan koulutuksen kehittämisen suuntaviivoista viideksi vuodeksi. Uudistettuun toimenpideohjelmaan on otettu mukaan uusia täsmennettyjä toimenpiteitä, jotka edistävät osaamisperustaisen koulutuksen toteutumista.
Ohjelman on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama koordinaatiojaosto. Lääkäriliiton edustajana siinä on koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
– Koordinaatiojaostossa on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, yliopistoista, julkisesta palvelujärjestelmästä, yksityissektorilta ja alan järjestöistä. Näin halutaan taata, että toimenpide-ehdotuksiin sitoudutaan laajasti jo valmisteluvaiheessa, Heistaro kertoo.
Uravalinnan ohjaukseen enemmän huomiota
Ohjelmassa korostetaan osaamisperustaisuutta, jolla tarkoitetaan työssä oppimiseen perustuvaa koulutusta ja erikoistuvan kehittymistä tukevaa tavoitteellista, valmentavaa ohjausta.
– Tässä on apuna sähköisen seuranta- ja arviointijärjestelmä Elsa. Sen käynnistymisen myötä päästään vakiinnuttamaan osaamisen karttumisen järjestelmällinen arviointi, Heistaro sanoo.
Ohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota uravalinnan ohjaukseen. Tavoitteena on, että opiskelija saa jo peruskoulutuksen aikana mahdollisimman hyvän ja laajan kuvan eri erikoisaloista – myös pienistä aloista.
Turun yliopistossa on käynnissä kokeiluna ”Minustako erikoislääkäri? Lääkärin urasuunnittelu” -opintojakso, josta saatuja kokemuksia hyödynnetään myöhemmin muualla.
Myös informaatio-ohjausta halutaan lisätä.
– Tässä Lääkäriliitto kantaa kortensa kekoon muun muassa kertomalla erikoisaloista opiskelijatilaisuuksissa. Lääkäriliitolla on myös erikoisalani.fi-sivusto, johon on koottu runsaasti tietoa.
Uusia koulutusväyliä voidaan kehittää
Koulutusväylä on käsite, jolla kuvataan kunkin erikoisalan sisäistä tapaa hoitaa erikoistuvan koulutus yliopiston ja palvelujärjestelmän koulutuspaikkojen välillä. Koulutusväylät voivat olla joko alueellisia tai valtakunnallisia. Erikoistuvien sijoittumisen eri koulutuspaikkoihin tulisi olla suunnitelmallista ja sujuvaa.
– Koulutusväylät ovat jokaisella alalla hieman erilaiset. Yliopistot voivat yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittää uusia koulutusväyliä. Tärkeää on tiivis vuoropuhelu, Heistaro sanoo.
Toimenpideohjelmakaudella selvitetään yksityisellä ja kolmannella sektorilla tapahtuvan erikoistumiskoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen laajentamisen mahdollisuudet. Tavoitteena on hyödyntää entistä paremmin koko palvelujärjestelmän osalta laatukriteerit täyttävä koulutuskapasiteetti.
Osaamisperustaisen koulutuksen toteuttamiseksi on tärkeää tarjota kaikille erikoistuvien ohjaukseen ja arviointiin osallistuville lääkäreille mahdollisuus osallistua kouluttajakoulutukseen.
– Heille tulee myös taata riittävästi työaikaa kouluttamiseen ja ohjaamiseen, Heistaro painottaa.
Koulutuskorvauksia pitää nostaa huomattavasti
Toimenpideohjelmassa korostetaan myös sitä, että erikoistumiskoulutukseen liittyviin tehtäviin tulisi saada palvelujärjestelmälle ja yliopistoille huomattavasti lisää rahoitusta. Koulutuskorvauksia pitää nostaa vastaamaan koulutuksen todellisia kustannuksia.
Nykyisin koulutuskorvaus on varovastikin arvioiden alle 40 prosenttia koulutuksen todellisista kustannuksista yliopistosairaaloissa, ja muissa terveydenhuollon toimipisteissä todennäköisesti tätäkin vähemmän.
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallinen toimenpideohjelma vuosille 2023–2027 on julkaistu valtioneuvoston julkaisusarjassa: sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:1.
