Terveydenhuolto

Miten menee, Oulun lääkis?

Syksyllä säästöpaineet johtivat opiskelijoiden antamaan murska-arvioon opetusresursseista, mutta valoa näkyy jo.

Anne Seppänen
Teija Soini
Keskusteluyhteys opiskelijoiden ja tiedekunnan välillä toimii Oulussa.

Miten Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa menee?

Syksyllä uutisoitiin kovista säästöpaineista, ja samaan aikaan opiskelijat pisteyttivät Lääkäriliiton opiskelijatutkimuksessa Oulun maan surkeimmaksi perusopetuksen resursoinnin suhteen.

Kritiikkiä riitti niin opetustiloihin kuin ryhmäopetuksen potilaskontaktien vähyyteen liittyen. Opiskelijat antoivat kyselyssä maan huonoimpia pisteitä muun muassa näihin kysymyksiin: ”potilaskontakteja on ollut tarpeeksi”, ”ryhmäopetusta on ollut riittävästi”, ”opetusvälineet ovat nykyaikaisia” ja ”opetustilat soveltuvat hyvin opetukseen”.

Onko tilanne syksyn jälkeen parantunut?

Keskusteluyhteys toimii

Oulun Lääketieteellisen Killan puheenjohtaja Jatta Kaija ei ole niin huolissaan kuin opiskelijatutkimuksen tulokset näyttävät antavan aihetta. Hän uskoo, että osittain huonot tulokset johtuvat siitä, että säästöpaineet olivat julkisuudessa samaan aikaan kun kyselyä tehtiin.

– Siitä on voinut tulla kriittistä näkökulmaa, mutta tällä hetkellä aihe ei herätä akuutisti huolta opiskelijoissa.

– Kyllä me haluaisimme lisää käytännön opetusta, potilaskohtaamisia ja toimenpideharjoituksia. Toisaalta tiedän, että samaa toivotaan muuallakin. Tämä ei ole pelkästään Oulun tilanne, vaan samaa kuulee joka suunnasta. Kuitenkin jos opiskelijoilla on kokemus siitä, että käytäntöä ei ole tarpeeksi, se on otettava todellisena huolenaiheena, Kaija sanoo.

Hän kokee, että opiskelijoita on myös kuultu. Heti Lääkäriliiton opiskelijatutkimuksen ilmestyttyä asiasta keskusteltiin tiedekunnan ja ainejärjestön kesken.

– Meillä on hyvä keskusteluyhteys tiedekuntaan, hän sanoo.

Hybridiopetuksesta kiitosta

Kaija tuo esiin, että ainejärjestön vuosi sitten tekemässä omassa kyselyssä tuli esiin melko vähän todella huonoja kokemuksia. Silti siinäkin harmiteltiin eniten suuria ryhmäkokoja ja vähäistä käytännön opetuksen määrää.

– Luennoista sanottiin, että ne koetaan mielekkäiksi ja opetusmateriaali vaihtelevan hyväksi, hän kertoo.

Kiitoksen aihetta taas on erityisesti hybridiopetuksessa. Suuri osa opetuksesta on tarjolla myös etämuodossa.

– Meillä on hybridiopetus tarjolla laajemmin ja toimivammin kuin muissa lääkiksissä. Olemme siihen tyytyväisiä, se on ehdottomasti opiskelijan edun mukaista.

Lue myös

Talous nyt vakaa

Myös dekaani Osmo Tervonen arvioi, että surkeat lukemat syksyn kyselyssä ovat osin johtuneet ajankohdasta.

– Sekä opiskelijat että opettajat olivat tuolloin huolestuneita resurssien vähenemisestä, Tervonen sanoo.

Tällä hetkellä taloustilanne on hyvä ja vakaa, vaikka rekrytointeja ja professuurien täyttöä onkin edelleen mietittävä tarkasti.

– Tavoitteena on tehdä viiden vuoden suunnitelma, jossa on erilaisia skenaarioita eri tilanteista, ja jota päivitetään vuosittain, Tervonen kertoo.  

Jatkossa paukkuja laitetaan enemmän ryhmäopetukseen, mutta alakohtaisesti harkiten.

– Olen itse radiologi. Olemme todenneet, että digitaalisilla menetelmillä pystymme opettamaan radiologiaa hyvin, eikä ryhmäkoko ole ongelma. Kaikilla on oma läppäri, ja käymme keissejä interaktiivisesti läpi.

Potilasopetusta pyritään viemään parempaan suuntaan yhteistyöllä Kainuun ja Lapin keskussairaaloiden kanssa. Tiloihin liittyvä tyytymättömyys helpottanee, kun uusi sairaala valmistuu vuonna 2024.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030