Miten sote varautuu poikkeusoloihin?
Hyvinvointialueet ja puolustusvoimat ovat vahvistaneet yhteistyötä.
Poikkeusoloihin varautuminen kiinnostaa – aihetta käsittelevä kurssi keräsi salin täyteen kuulijoita Tampereen lääkäripäivillä 19. maaliskuuta.
Terveydenhuollossa on varauduttu jo pitkään poikkeuksellisiin potilasmääriin, mutta koronapandemia ja Ukrainan sota ovat antaneet siihen lisää pontta.
– Hyvinvointialueet ovat tärkeä tuki puolustusvoimien toiminnalle sekä normaalioloissa että sodan aikana. Tavoitteena on turvata palvelujen jatkuvuus ja tarvittava hoito myös poikkeusoloissa, sanoi Pirkanmaan hyvinvointialueen valmiuspäällikkö Sini Hyvönen.
Lain mukaan jokaisella yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus. Se ohjaa alueensa valmiussuunnittelua, kokoaa ja analysoi tietoa häiriöistä ja uhkista sekä suunnittelee ja toteuttaa koulutusta.
”Harpattu valovuosi eteenpäin”
Sotilaallisen voimankäytön skenaariossa soten roolina on kriittisten palvelujen jatkuvuuden varmistaminen, sote-yksiköiden siirto, materiaalien ja laitteiden siirto turvalliselle alueelle, haavoittuneiden hoito ja kuntoutus, evakuoitavan väestön vastaanotto ja kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen, lääkehuolto, vainajahuolto ja psykososiaalinen tuki omaisille.
– Yksilöllisen tilanteen mukaiset erityiskysymykset täytyy ratkaista paineen keskellä. Kohdennettu, ajantasainen viestintä on keskeistä, Hyvönen totesi.
Valmiuslakiin on tulossa muutoksia. Uudessa ehdotuksessa on muun muassa pykäliä palvelujen priorisoinnista, kiireettömän hoidon keskeyttämisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityisestä työvelvollisuudesta.
– Varautumisessa on harpattu viime vuosina aikamoinen valovuosi eteenpäin, mutta vielä on kehittämistäkin, Hyvönen sanoi.
”Tätä on treenattu kovasti”
Lääkintäkomentajakapteeni Mikko Myllylä Pääesikunnasta kertoi, että puolustusvoimien kenttälääkintäjärjestelmä nivoutuu osaksi muuta kansallista terveydenhuoltojärjestelmää.
– Tätä on treenattu kovasti. Teemme yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskuksien kanssa. Kansallisesti kokonaisuutta johtaa sosiaali- ja terveysministeriö, Myllylä kertoi.
Myllylä muistutti myös kansainvälisestä yhteistyöstä.
– Emme ole yksin, vaan käytettävissä on monta korttia: Nato, brittien johtama Jef, DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa, EU ja Pohjoismaiden yhteinen Nordefco.
