Miten sujuu yhteistyö hyvinvointialueiden kesken?
Alku on hyvä, mutta haasteitakin riittää.
Kaikki hyvinvointialueet kuuluvat johonkin viidestä yhteistyöalueesta (yta). Jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on useita yta-kirjauksia. Kevään puoliväliriihessä päätettiin, että hyvinvointialueita ohjataan jatkossa laajempaan keskinäiseen työnjakoon ja yhteistyöhön.
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet on tyytyväinen yhteistyöhön Itä-Suomen yta-alueella.
– Hyvin pelittää. Toimin aiemmin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana. Mielestäni erva-aikaan verrattuna yta-yhteistyö on tiiviimpää ja parempaa, Tollet sanoo.
Tollet näkee hyvinvointialueiden välisen yhteistyön koko Itä-Suomen alueen strategisena voimavarana.
– Yhteistyön meininki on tärkeää etenkin pienelle yta-alueelle. Sen ansiosta Itä-Suomi vetää yhtä köyttä kansallisella tasolla.
Itä-Suomessa on tehty yhteishankintoja, joiden ansiosta kustannuksia on saatu alemmas. Yhteistyötä on myös muun muassa koulutuksen ja tutkimuksen saralla.
– Hieno esimerkki tästä on Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, jota Keski-Suomen hyvinvointialue hallinnoi, Tollet mainitsee.
Haasteitakin on.
– Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on vaikea. Lisäksi sirpalemaakuntapohjaisten alueiden superfuusiossa on ollut alkuvaiheen käynnistyshaasteita.
– Tiedonkulkua tulisi yhä parantaa. Haastavaa on myös se, että tietojärjestelmien kenttä on varsin kirjava. Yhteistyötä sähköisten palvelujen osalta voisi lisätä. Luotettavan ja vertailukelpoisen datan saaminen helpottaisi kehitystyötä, Tollet toteaa.
”Parhaimmillaan yhteisvoitto”
– Parhaimmillaan yta-yhteistyö on yhteisvoitto. Kaikki hyötyvät, sanoo Oulun yliopistosairaalan johtaja Miia Turpeinen .
– Pohjois-Suomen yta on aika yhtenäinen. Yhteydenpito on tiivistä, eikä yhteistyö mielestäni onnu. Se on käytännön toimintaa edistävää eikä juhlapuheita.
Turpeisen mukaan hyötyjä ovat muun muassa yöaikaiset päivystysringit, pienten erikoisalojen välinen yhteistyö, hankintayhteistyö ja yhteiset tukipalvelut.
– Yhdessä voidaan toimia kustannustehokkaammin. Jos saa euroja minimoituja, se on aina hyvä.
Myös viiden yta-alueen välistä yhteistyötä voisi Turpeisen mielestä lisätä.
– Yhteistyötä tarvitaan muuan muassa työvoiman riittävyyden varmistamiseksi sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hoitamiseksi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tulisi yhteisvoimin vahvistaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueet
Yhteistyöalueet edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja kehittämistä sekä hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.
Samaan yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet laativat keskinäisen yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hyvinvointialueiden välisestä työjaosta. Lisäksi kaksikieliset hyvinvointialueet tekevät keskinäisen yhteistyösopimuksen ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.
Yhteistyösopimuksen toteuttamista seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välisissä neuvotteluissa, joihin osallistuvat myös valtiovarainministeriö ja sisäministeriö.
Lähde: stm.fi
