Muistisairaiden määrä saattaa kaksinkertaistua
Suomessa on arviolta noin 150 000 diagnosoitua muistisairasta henkilöä.
Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä saattaa jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, mikä tulee haastamaan palvelujärjestelmää ja työmarkkinoita Suomalaisen Tiedeakatemian mukaan .
Suomessa on arviolta noin 150 000 diagnosoitua muistisairasta, ja diagnoosin saa vuosittain noin 23 000 ihmistä.
Lisäämällä muistisairauksien seulontaa ja kehittämällä diagnostiikkaa voidaan tavoittaa suurempi osa sairastuneista varhaisemmassa vaiheessa.
Suomessa tarvitaan lisää terveys- ja sosiaalihuollon ammattilaisten koulutusta muistisairauksien tunnistamiseen, diagnostiikaan ja hoitoon.
Muistisairaiden palveluja järjestetään kotihoitona ja ympärivuorokautisen hoivan paikoissa. Kotihoidon palvelujen tämänhetkinen sisältö ja käyntimäärät eivät vastaa muistisairaiden ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Tästä seuraa kalliimpien palvelujen, kuten päivystyksen, epätarkoituksenmukaista ylikäyttöä.
Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ei ole Suomessa riittävästi muistisairaiden määrän kasvuennusteeseen nähden.
Kalleinta diagnosoimaton muistisairaus
Yhteiskunnalle aiheutuu suurimmat kustannukset diagnosoimattomasta muistisairaudesta. Toiseksi kalleinta on diagnosoitu, mutta hoitamaton muistisairaus.
Kustannusten kasvaminen johtuu raskaampien ja intensiivisempien palvelujen tarpeesta sairauden edetessä vaikeampaan vaiheeseen. Varhainen diagnoosi ja oikea-aikainen hoito voivat vähentävät kuolleisuutta ja kohentaa toimintakykyä.
Muistisairauksien diagnoosit viivästyvät keskimäärin yli kaksi vuotta. Yleisimpiä syitä viivästymiseen ovat, että muistisairas kieltäytyy hakemasta apua, terveydenhuollon ammattilaiset eivät aluksi tunnista sairautta tai että oireiden ajatellaan kuuluvan normaaliin ikääntymiseen.
Ehkäisyä riskitekijöihin vaikuttamalla
Muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä tai niiden puhkeamista siirtää enemmän kuin aiemmin on ajateltu. Muutokset saattavat alkaa aivoissa jo 20 vuotta ennen kuin sairaus voidaan diagnosoida.
Riskitekijät ovat pitkälti samoja kuin sydän- ja verisuonisairauksissa sekä muissa aivosairauksissa, eli esimerkiksi liikkumattomuus, tupakointi, alkoholin haitallinen käyttö, epäterveellinen ruokavalio sekä kognitiivinen ja sosiaalinen passiivisuus.
Muistisairauksista voidaan ehkäistä jopa puolet vaikuttamalla riskitekijöihin, joihin tulisi puuttua jo keski-iässä.
Suomessa on laadittu tutkimustietoon pohjautuva muistisairauksien ennaltaehkäisyn FINGER-malli, johon kuuluu monipuolinen terveellisten elintapojen ohjaus.
Ennaltaehkäisy on osa kansallista ja eri tahojen yhteistyössä valmistelemaa muistipalvelupolkua, joka tarjoaa toimintamallin ennaltaehkäisystä oireiden tunnistamiseen sekä diagnoosin jälkeiseen hoitoon ja kuntoutukseen.
Sote-alueilla tulee suunnata yhdenmukaisesti resursseja FINGER-toimintamallin ja muistipalvelupolun vaiheiden toteuttamiseen.
