Myös ministeriö pohtii sosiaalityön tilannetta – Alueet toivovat vahvempaa ohjausta
Varsinais-Suomen sosiaalityön johtaja Soile Merilä huomauttaa, että terveyssosiaalityöhön liittyy erilaisia vastuukysymyksiä ja lainsäädännöllisiä pulmia.
Lääkärilehti kirjoitti syyskuussa Pohjois-Pohjaanmaan (Pohde) terveyssosiaalityötekijöiden tilanteesta . Pohteen päätös lakkauttaa sosiaalityöntekijöiden vakanssit on näkynyt sosiaalitöiden valumisena muun muassa lääkäreille.
Myös muilla hyvinvointialueilla on suunnitteilla muutoksia terveyssosiaalityöntekijöiden vakansseihin tai työnkuvaan. Itä-Suomen yliopisto julkaisi toukokuussa tutkimuksen terveyssosiaalityön leikkauksista. Vakansseja on vähennetty ja terveyssosiaalityöntekijöitä on siirretty sosiaalihuollon yhteyteen kauemmaksi potilaiden hoitoyksiköistä.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) pohditaan parhaillaan, mitä asian kanssa jatkossa tehdään. Tällä hetkellä terveyssosiaalityötekijöitä on vajaat viitisenkymmentä, ja he työskentelevät pääasiassa Tyksissä.
– Emme ole suin päin menemässä mihinkään malliin, vaan pohdimme asiaa rauhassa ja otamme huomioon kaikki näkökannat. Olisi tärkeää saada kommentteja myös sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tarvitaanko esimerkiksi tarkennuksia lainsäädäntöön? Varhan sosiaalityön johtaja Soile Merilä pohtii.
Merilä korostaa, että kokonaisuus on monimutkainen ja -tahoinen, ja siihen linkittyy myös lainsäädäntö.
– Fakta on, että terveyssosiaalityö ei perustu lainsäädäntöön samalla tavalla kuin muut sosiaalihuollon palvelutehtävät. Terveyssosiaalityöntekijät tekevät osittain työtä, joka kuuluisi lain perusteella sosiaalihuoltoon. Tämän takia asiaan voi tulla erilaisia vastuukysymyksiä ja lainsäädännöllisiä pulmia. Esimerkiksi palvelutarpeen arvion voi tehdä vain virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon sosiaalityöntekijä. Nykymallissa terveyssosiaalityöntekijäkin saattaa tehdä sitä.
Lakimuutoksia ei ole tiedossa
Sosiaalineuvos Virva Juurikkala kertoo, että terveyssosiaalityö on pohdinnassa myös sosiaali- ja terveysministeriössä.
– Sisältökysymyksenä tämä ainakin jollain tavalla kiinnittyy hyvin moneen meneillään olevaan säädösvalmisteluun. Terveyssosiaalityö toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan rajapinnalla, ja se on hyvä käytännön esimerkki tilanteista ja tarpeista, joita palvelujärjestelmässä kohdataan, ja johon olemassa olevan sääntelyn tulisi vastata.
Juurikkala sanoo, että alueilla keskustelua herättävät teemat kantautuvat usein nopeastikin ministeriöön. Esimerkkien kautta on hänen mukaansa helpompi kuvata ja arvioida sääntelyn mahdollisia uudistamistarpeita tai vahvistaa kansallista ohjausta mahdollisesti epäselväksi koettuihin asioihin.
– Joltain alueilta on esitetty toiveita, että kansallinen ohjaus terveyssosiaalityön osalta voisi olla selkeämpää ja vahvempaa. Ministeriössä on käyty asiasta viime viikkoina keskustelua. Pyrimme tunnistamaan, missä tai mihin asioihin liittyen alueilla on epäselvyyttä olemassa olevan sääntelyn soveltamisesta ja minkälainen ohjaus tai tuki alueita ja palvelutoimintaa parhaiten tukisi.
Lakimuutoksia ei kuitenkaan ole ainakaan lähitulevaisuudessa tiedossa.
– Tästä asiasta on vasta aloitettu keskusteluja, selkeää näkemystä asian osalta ei vielä ole, ja selvittelytyö jatkuu, Juurikkala kertoo sähköpostitse.
Pirha pitää terveyssosiaalityön Taysissa
Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) terveyssosiaalityö on edelleen osa sairaalapalveluja.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen kertoo, että terveyssosiaalityössä on yhteensä noin 90 sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaajaa, ja he työskentelevät Taysin tiloissa.
Vuoden 2024 aikana Pirhassa pilotoitiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävämuutoksia, ja terveyssosiaalityöhön tuotiin lisää työvälineitä asiakastyön tekemiseen sairaalan sisällä.
– Tässä yhteydessä toimia muutettiin viroiksi, mikä mahdollisti henkilöstölle muun muassa asiakkaan sairaalasta kotiutumista edistävien päätösten tekemisen.
Kuosmasen mukaan kehittämiskohteena on edelleen sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjaon selkeytys sekä terveyssosiaalityön rooli potilaan kotiutumisen tukemisessa ja siihen liittyvä moniammatillinen yhteistyö.
– Vuonna 2025 toimintamalli vakinaistettiin, ja terveyssosiaalityön henkilöstö on edelleen osa sairaalapalveluja.
