Neurokehityksellisten diagnoosien yleistyminen lisää kuntoutustarvetta
Merkittävin saajaryhmä ovat esi- ja alakouluikäiset pojat.
Alle 16‑vuotiaiden määrä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kasvoi vuosina 2017–2025 noin 81 prosenttia.
Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2025 yhteensä 539 miljoonaa euroa. Siitä alle 16‑vuotiaisiin kohdistui 196 miljoonaa euroa eli noin kolmasosa menoista.
Puhe‑ ja toimintaterapia ovat lasten ja nuorten käytetyimmät palvelut. Lasten terapiapalvelujen käyttö on kasvanut merkittävästi etenkin 2020-luvulla.
– Suomessa on meneillään merkittävä muutos siinä, miten ja milloin tukea tarvitaan ja apua haetaan. Erityisen huomionarvoinen trendi liittyy alakouluikään, joka on lapsen kehityksen kannalta erityisen herkkä ja tärkeä vaihe, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuoritiedotteessa.
Esi- ja alakouluikäiset erottuvat
Esi- ja alakouluikäiset lapset muodostavat Kelan kuntoutuksessa merkittävän saajaryhmän. Heidän osuutensa on kasvanut tasaisesti vuosien 2017 ja 2025 aikana. 6–12-vuotiaissa Kelan kuntoutusta saavien poikien osuus on noussut saman ikäisessä väestössä 3,7 prosentista 7,3 prosenttiin ja tyttöjen 1,5 prosentista 3,3 prosenttiin. Erityisesti esi- ja alakouluikäiset 6–9-vuotiaat pojat erottuvat.
Kelan tilastojen perusteella lasten ja varhaisnuorten kuntoutukseen hakeutumisesta ja ohjautumista selittävät ennen kaikkea neurokehitykselliset oireyhtymät, kuten kehityksellisen kielihäiriön, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD), monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit sekä näihin liittyvät sosiaalisen toimintakyvyn haasteet.
Terapioiden kysynnän kasvu seuraa ADHD-diagnoosien yleistymistä. Myös ADHD-lääkkeiden käyttö jatkaa kasvuaan.
– Kelan terapioiden kysynnän kasvu on aika looginen seuraus diagnoosien yleistymisestä ja vahvistaa käsitystä, että Kelan ja yksityisten palveluntuottajien vastuulla on pitkäkestoisten terapioiden järjestäminen Suomessa, Vuori sanoo.
Kelassa on menossa Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projekti (Kirjo-projekti), jossa kehitetään neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen sujuvuutta yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa.
