Nuoret lääkärit suosittelevat koulutuspaikkojaan yhä useammin
Työoloihin ja ohjaukseen panostaminen näkyy kyselyn tuloksissa, kertoo Maria Lagus Nuorten Lääkärien Yhdistyksestä.
Nuorten lääkärien halukkuus suositella omaa koulutuspaikkaansa kasvaa, selviää Nuorten Lääkärien Yhdistyksen ja Lääkäriliiton järjestämästä Koulutuspaikkakyselystä. Kysely on suunnattu jatkokoulutusvaiheen lääkäreille kuten erikoistuville ja yek-vaiheen lääkäreille.
Omaa koulutuspaikkaansa suosittelee vuoden 2025 kyselyssä 67 prosenttia vastaajista. Nousua viime kyselyyn vuodelta 2023 on viisi prosenttiyksikköä. Vuodesta 2021 kasvua on peräti 18 prosenttiyksikköä.
Tuloksissa näkyy se, että työpaikat kiinnittävät enemmän huomiota koulutukseen ja työoloihin, iloitsee Koulutuspaikkakyselyn vastaava Maria Lagus Nuorten Lääkärin Yhdistyksestä.
– Taustalla syitä on useita. Vastaajat kokevat perehdytyksen riittäväksi ja konsultaatiokäytännöt pääosin toimiviksi. Ohjaus on nykyään selvästi strukturoidumpaa kuin aikaisemmin ja yleisesti ottaen puitteet työskentelylle ovat kunnossa, hän sanoo.
Täydet sata NPS-pistettä ja viisi tähteä sai kyselyssä 26 koulutuspaikkaa. Niistä 13 on erikoissairaanhoidon yksikköjä, 11 perusterveydenhuollon yksikköjä, yksi valtion ja yksi yksityissektorin.
Näiden lisäksi palkittiin Vuoden nousijana Pulkamontien terveysasema Rovaniemeltä, joka harppasi kahden tähden koulutuspaikasta viiteen tähteen. Parhaan perehdyttäjän palkinnon sai Hämeenkyrön sosiaali- ja terveysasema.
Kollegiaalisuus ja ohjaus saavat vastaajilta kiitosta. Vaikka kiire ja kuormitustilanteet ajoittain verottavat kollegiaalisuutta, sen koettiin pääosin toteutuvan hyvin.
Laguksesta on hienoa, että myös ulkomailla opiskelleet lääkärit kokevat suomalaisen kollegiaalisuuden kulttuurin hyväksi. Monet arvioivat sen paremmaksi kuin koulutusmaassaan.
– Kollegiaalisuus on nimenomaan nuoren lääkärin kannalta todella oleellista ja tukee oppimista, Lagus sanoo.
Haasteita koulutukseen pääsyssä
NLY on huolissaan siitä, että vain neljäsosa vastaajista pääsee suosituksen mukaisesti täydennyskoulutukseen.
Lääkärijärjestöt suosittelevat lääkäreille vähintään kymmentä täydennyskoulutuspäivää vuodessa työnantajan kustantamana. Lähes puolella vastaajista toteutui kuusi koulutuspäivää tai vähemmän.
Tähän epäkohtaan Laguksen mukaan pitää puuttua.
– Lääketiede ei ole missään nimessä staattinen ala, vaan kehittyy koko ajan. Tiedon vaihtuvuus ja uuden oppiminen on erittäin tärkeätä kaikilla, mutta erityisesti nuoremmilla kollegoilla, hän painottaa.
Vaikka nuorten lääkärin koulutuksen olosuhteet ovat kehittyneet, parannettavaakin on. Vastaajista vajaa kolmannes ei suosittelisi omaa koulutuspaikkaansa. Mistä se Laguksen mielestä kertoo?
– Meillä on tiedossa, että kaikki koulutuspaikat eivät ole sellaisia, missä oppimisen edellytyksen täyttyisivät hyvin. Niissä on usein monella tasolla ongelmia.
Tyypillisesti ongelmat liittyvät liialliseen kuormitukseen, puutteelliseen perehdytykseen, huonoihin päivystyskäytäntöihin ja ylipäätään huonoon ilmapiiriin.
– Jos työpaikalla ei ole avoimuutta tai konsultaatiomahdollisuuksia, hankalaa sellaisessa paikassa on oppia ja viihtyä, Lagus toteaa.
Palkinnot jaettiin Lääkäripäivillä keskiviikkona 21. tammikuuta Helsingin Messukeskuksessa. Koko tuloslistaus on nähtävillä täällä.
Näin kysely tehtiin
Koulutuspaikkakysely järjestettiin vuonna 2025 seitsemättä kertaa. Kysely suunnattiin jatkokoulutusvaiheen lääkäreille, mukaan lukien erikoistuvat lääkärit ja yleislääketieteen erityiskoulutuksessa (yek) olevat lääkärit.
Kyselyssä kerätään lääkärien kokemuksia koulutuksen laadusta ja koulutuspaikoista.
Tulokset kerättiin Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen yhteistyönä ajalla 1.–29.10.2025. Kyselyyn vastasi 1 792 nuorta lääkäriä ympäri Suomen.
