Lääkärilehti 100 vuotta

Nyt opettaa Ninja Nerd

Kahootit, Youtube-videot ja tiimioppiminen syrjäyttävät massaluennot lääkärikoulutuksessa.

Heli Väyrynen

Lääkärilehti

Tässä ovat lääkärikoulutuksen tämän hetken trendit. Listan laativat Medisiinariliiton puheenjohtaja Arttu Lahtiharju , Lääketieteenkandidaattiseuran puheenjohtaja Ella Ihlberg , Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, neurologian professori Anne Remes ja Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro .

1. Interaktiivisuus

Perinteisten massaluentojen suosio hiipuu lääkärikoulutuksessa. Ilmiö on kansainvälinen.

Opiskelijat kaipaavat vastavuoroisuutta kalvosulkeisten tilalle. Opetus muuttuu yhä interaktiivisemmaksi.

Luennoiltakin odotetaan keskustelua, kysymyksiä, kommentointia ja äänestyksiä. Opettajat ovat ottaneet käyttöön aktivoivia työkaluja. Kahootit ovat tulleet yliopistojen arkeen.

Massaluentojen sijaan pyritään pienempiin ryhmiin. Team based learning, jossa ryhmissä pureudutaan opetuksen teemaan, yleistyy.

2. Opetusvideot

Nykyinen opiskelijasukupolvi pelaa mobiilipelejä ja oppii visuaalisesti. Tämä näkyy myös lääkiksessä.

Yhä useampi medisiinari hyödyntää videoita. Ensimmäisen vuoden opiskelija saattaa perehtyä solun rakenteeseen ja toimintaan esimerkiksi Youtuben Ninja Nerd Science -opetusvideoiden avulla. Muita vastaavia on tarjolla.

Opiskelijat kokevat, että videot tiivistävät kirjojen ja luentojen kompleksisia, polveilevia sisältöjä. Vinkit videoista tulevat puskaradion kautta. Osa opiskelijoista läpäisee tentit videoiden avulla.

3. Arvosanattomuus

Arvosanaton opetus on trendi, jota kohti mennään Suomessakin. Tampereella sitä on jo toteutettu, ja monessa muussa yliopistossa harkitaan. Opiskelijat ja opettajat pitävät suuntausta kyselyiden mukaan hyvänä.

Moni katsoo, että arvosanat eivät tuo lisäarvoa koulutukseen. Niistä on pikemminkin haittaa, jos numerot aiheuttavat stressiä.

Arvosanattomuus ei tarkoita sitä, etteikö oppimista pystyisi mittaamaan. Tenteistä voi saada suoriteperusteisen arvion.

Mikko Käkelä
– Varsinkin opintojen alussa Youtube-videoista opiskelu yleistä, kertoo Ella Ihlberg.
Opetusvideot päätyvät medisiinarien käyttöön puskaradion kautta muiden opiskelijoiden suosituksesta.
– En muista, että opettajat olisivat niitä suositelleet, Arttu Lahtiharju sanoo.

4. Hybridimalli

Opiskelijat palasivat kampukselle keväällä, kun koronarajoitukset poistuivat. Silti tiedekunnat hakevat yhä tasapainoa lähi- ja etäopetuksen välillä.

Opiskelijoiden yleinen mielipide vaikuttaisi olevan se, että on hyödyllistä olla läsnä varsinkin pienryhmäopetuksissa. Silti moni toivoisi joustoa ja mahdollisuutta opiskella myös etänä.

Esimerkiksi flunssassa moni seuraisi luentoa mieluummin kotona eikä lähtisi kampukselle tartuttamaan. Nyt on opettajasta kiinni, järjestetäänkö etäyhteyttä.

Etäyhteyksiä opittiin rajoitusten aikana käyttämään sujuvasti, ja opiskelijat osallistuivat etäluennoille hyvin. Läsnäololuennolla osallistujamäärä herkästi laskee.

5. Digiyhteistyö

Yhteistyö lääkisten välillä lisääntyy. Käytännön esimerkki on Helsingin yliopiston neurologian kurssi, jonka materiaalit ovat käytössä muissa tiedekunnissa.

Opetus myös harmonisoituu. Vuonna 2020 hyväksyttiin kaikkien viiden tiedekunnan yhteiset suomalaisen lääkärin osaamistavoitteet.

Lääketieteen alojen valtakunnallinen kehittämishanke MEDigi on virallisesti päättynyt, ja sen tuloksia viedään arkeen.

Esimerkiksi lääketieteen koulutusmateriaaleista halutaan luoda kansallista tietovarantoa. Teknisesti tämä onnistuisikin, mutta juridisesti toiminta on varsin säädeltyä. Findatan kanssa neuvotellaan siitä, miten potilaslähtöistä oppimateriaalia saadaan jaettua yliopistojen ja opettajien kesken.

Tietoturvallinen allas tälle on olemassa, mutta organisaatioiden väliset lupa- ja sopimuskäytänteet ovat mutkikkaita, vaikka potilas olisi antanut suostumuksensa.

6. Opiskelijamäärän kasvu

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, resursseja ei samassa suhteessa. Tämä on johtanut ryhmäkokojen kasvuun.

Opiskelijat eivät enää välttämättä mahdu luentosaleihin, vaan istuvat penkkien sijasta portailla.

Yksilöllinen ohjaus ja mahdollisuus harjoitella heikkenevät. Opetuksen laatu joutuu koetukselle.

Ongelma on eri laajuinen eri paikkakunnilla.

7. Etälääketiede

Lääkärikoulutus vastaa hyvin työelämän tarpeisiin, mutta opiskelijoiden mielestä kaikki uudet trendit eivät heijastu heti koulutukseen.

Esimerkkinä on etälääketiede. Osuus kasvaa työelämässä, mutta opetus on ollut vähäistä.

Lue myös

Keskustelua käydään nyt siitä, mitä valmistuvan lääkärin tulee etälääketieteestä tietää.

8. Vuorovaikutus

Virtuaaliympäristö ei syrjäytä lääkärin työn ydintä eli potilaan aitoa kohtaamista. Lääkäri tarvitsee hyviä kommunikaatiotaitoja. Kontaktiopetus, reflektointi ja yhdessä miettiminen säilyvät tärkeänä osana lääkärikoulutusta.

Digitaaliset ratkaisut eivät myöskään korvaa kaikkia toimenpiteitä. Pistokset, kuuntelut ja leikkaukset säilyvät, vaikka tekniikka toisi niihin uutta.

Lääkärillä täytyy olla valmius elinikäiseen oppimiseen ja ammattitaidon ajan tasalla pitämiseen läpi työuran, sillä kaikki tieto vanhenee.

9. Sote-uudistus

Sote-uudistus vaikuttaa yliopistoihinkin. Nyt keskustellaan siitä, miten koulutus ja tutkimus tulevat hyvinvointialueiden budjettiin ja toimintaan.

Toiveissa on, että uudistus vahvistaisi perusterveydenhuollon roolia lääkärikoulutuksessa.

Tällä hetkellä medisiinarit eivät kohtaa opintojen aikana kovin paljon perusterveydenhuollon potilaita. Tutummaksi tulee yliopisto- ja keskussairaalan valikoitunut potilasaineisto. Ihmisen katsominen kokonaisuutena jää ohuemmaksi.

Onko koulutuspaikkoja jatkossa enemmän perusterveydenhuollossa ja yksityissektorilla?

Mikko Käkelä
– Lääketieteen opiskelijat tarvitsevat myös kontaktiopetusta. Aitoja potilaita, ihmisten kohtaamista, sosiaalisia taitoja. Reflektoiva oppiminen ei voi poistua kokonaan, dekaani Anne Remes Helsingin yliopistosta sanoo.

Kirjoittajat

Heli Väyrynen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030