”Olin tyytyväinen, että saimme lääkärit asiassa samalle puolelle”
Etelä-Pohjanmaalla uhan alla olevat terveyskeskukset eivät ole alueen vaikeimpia lääkärivajeen kannalta, palveluyksikköjohtaja Jukka Raittinen kertoo.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon karsintasuunnitelmat ovat nostattaneet laajaa keskustelua sekä asukkaiden että lääkärien keskuudessa.
Hyvinvointialue on tällä hetkellä arviointimenettelyssä, ja arviointiryhmä on esittänyt, että alue siirtyy viiden sosiaali- ja terveyskeskuksen malliin nykyisen kahdeksan sijaan.
Hyvinvointialue aikoo lakkauttaa Lapuan ja Ilmajoen terveyskeskukset sekä Kurikasta sote-aseman.
– Meidän alueeltamme puuttuu 25 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä. Lakkautettaviksi esitetyt toimipisteet eivät kuitenkaan ole lääkäriresurssien kannalta lainkaan haasteellisimmat, vaan haasteita on reuna-alueilla. Senkin kannalta tämä on hieman erikoinen esitys, sanoo terveyskeskuspalvelujen palveluyksikköjohtaja Jukka Raittinen.
Hän lisää, että esimerkiksi Kurikka on saanut usein viisi tähteä Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kyselyssä.
51 eteläpohjalaista terveyskeskuslääkäriä julkaisi viime viikolla perusterveydenhuoltoa puolustavan kannanoton paikallisissa medioissa.
– Joka paikassa tämä nyt puhututtaa, ja kannanoton jälkeen vielä enemmän. Kyllä käytävällä vedetään hihasta ja näytetään peukkua. Olin tyytyväinen, että saimme lääkärit yhdistettyä asiassa samalle puolelle, Raittinen sanoo.
”Me tarvitsemme kaikki lääkärit”
Jos palveluiden karsiminen toteutuu, lääkärit joutuvat tietysti siirtymään muualle töihin.
– Kyllä me tarvitsemme kaikki lääkärit hoitamaan potilaita, joten irtisanomisia tuskin tulee, tai ainakin pidän siitä tiukasti kiinni. Virkapohjista puuttuu koko ajan tekijöitä.
– Se on eri asia, tuleeko irtisanoutumisia, kun on tottunut tekemään pienessä yksikössä töitä ja tuntemaan omat potilaat. Iso yksikkö ei välttämättä ole sitä, mitä on omalta työuralta hakenut. Toki yritämme huomioida jatkossakin, että saamme luotua hyviä uusia työyhteisöjä, Raittinen lisää.
Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskus on yksi Suomen suurimmista sote-keskuksista. Raittinen toteaa, että myös siellä on mietittävä tilaratkaisut uusiksi, mikäli sinne keskitetään tuhansien uusien potilaiden hoito.
– Nyt hoitohenkilökunta tuntee asukkaat, ja uhka on, että menetämme tämän tiedon ja osaamisen jossain kohtaa. Tämä vaikuttaa tietysti hoidon jatkuvuuteen sekä terveyskeskuslääkärin ja omahoitajan työhön.
Raittinen muistuttaa vielä, että Etelä-Pohjanmaa on saanut juuri valtion rahoitusta omalääkärimallin laajentamiseen.
– Mutta kun päätöksiä ei nyt vielä ole, emme tiedä, miten väestöä jaamme tai mihin potilaat ja lääkärit suuntautuvat.




