”On epäreilua, että erikoistuville ei ole virkoja”
Jonne Juntura on suivaantunut pätkätöistä.
Erikoistuvilla lääkäreillä virkasuhteet ovat usein pienissä pätkissä.
Jonne Juntura on erikoistumassa psykiatriaan. Hän on työskennellyt useissa yksiköissä muun muassa pääkaupunkiseudulla. Pisimmät sijaisuudet ovat olleet puoli vuotta, lyhin vain yhden kuukauden mittainen.
Junturan tilanne ei ole poikkeuksellinen.
– Tuntuu olevan standardi, että erikoistuville lääkäreille on vain pätkävirkoja. Kynnys puhua tästä on korkea, koska pelkona on, että jos puhuu, ei saa enää pätkiäkään, Juntura sanoo.
Juntura on työskennellyt myös Norjassa. Siellä ainakin psykiatriaan erikoistuville on tarjolla koulutusvirkoja.
– Näin pitäisi olla meilläkin. On epäreilua, että erikoistuville ei ole virkoja, Juntura sanoo.
Määräaikaisuuksiin liittyy heikkouksia verrattuna vakituisiin virkasuhteisiin.
– Esimerkiksi jos joutuu määräaikaisena sairauslomalle, Kelan päiväraha voi jäädä pienemmäksi kuin jos olisi vakituisessa virkasuhteessa. Tällaisia asioita nuori lääkäri ei välttämättä tule ajatelleeksi, Jontura sanoo.
– Myös edunvalvonnan kannalta tilanne on vaikea. Määräaikaisena vaikutusmahdollisuudet ovat pienemmät.
Vakituinen virkasuhde on lähtökohta
Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Anna Zibellini kertoo, että Junturan kertoma ilmiö on tuttu. Liittoon tulee erikoistuvien ketjutetuista pätkätöistä kyselyjä silloin tällöin, joskaan ei jatkuvasti.
– Ehkä erikoistuvat ovat tuudittautuneet siihen, että tarjolla on vain määräaikaisuuksia, eikä sitä kyseenalaisteta, Zibellini arvioi.
– Vakituinen virkasuhde on lähtökohta. Jos erikoistuva lääkäri olisi vakituisessa virkasuhteessa, hänen pitäisi kuitenkin itse irtisanoutua tai työnantajan pitäisi irtisanoa hänet sitten, kun erikoistuminen on valmis. Laki ei tunne tällaista perustetta.
Zibellini on samaa mieltä kuin Juntura: erikoistuville lääkäreille pitäisi olla tarjolla koulutusvirkoja, jotka olisivat voimassa koko erikoistumisen ajan.
– Hyvinvointialueiden pitäisi olla rohkeita, ja perustaa koulutusvirkoja. Alueiden olisi syytä myös miettiä hallinnollisia prosessejaan. Nyt erikoistuville on tarjolla lähinnä vain sijaisuuksia, jotka sattuvat vapautumaan, kun vakituisessa virassa oleva jää vapaalle.
Lääkäriliitto pyrkii selvittämään lokakuussa käynnistyvässä koulutuspaikkakyselyssä, mikä on erikoistuvien lääkärien määräaikaisten virkasuhteiden tilanne kaiken kaikkiaan.
Neljä viidestä erikoistuu
Noin 80 prosenttia lääkäreistä erikoistuu jossain uransa vaiheessa. Erikoistuminen kestää vähintään viisi vuotta.
Lääkäri voi suorittaa erikoislääkärikoulutuksen perustutkinnon jälkeen. Koulutus sisältää käytännön työntekoa ja teoriaopintoja.
Suurin osa erikoistumiskoulutuksesta tapahtuu sairaaloissa, joissa lääkäri työskentelee ja perehtyy käytännössä erikoisalaan.
Määräaikaisuudelle pitää aina olla peruste
Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde. Niitä on ainoastaan julkisella sektorilla, kuten hyvinvointialueilla.
Virkasuhteita säätelee hyvinvointialueilla laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta. Sen mukaan viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta erikseen säädetään taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan tai hyvinvointialueen toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii.
Määräaikainen palvelussuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa määräaikaisuuden päätyttyä tai ennalta määrätyn tehtävän tultua suoritetuksi.
