Terveydenhuolto

Onko koronakuolemia paljon, vai mihin täällä kuollaan?

Suomen ylikuolleisuus on huikeaa, ja syyt ovat selvittämättä.

Anne Seppänen
Adobe/AOP

Onko koronakuolemia Suomessa paljon vai vähän? Ainakin ylikuolleisuus näyttää huitelevan omissa sfääreissään, mutta kuka selittäisi, mistä se johtuu?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muutti hiljattain tapaa ilmoittaa koronakuolemat. Nyt ilmoitukset perustuvat hoitavan lääkärin kirjoittamaan kuolintodistukseen siitä, oliko korona perus- vai myötävaikuttava kuolinsyy. Aiemmin ne perustuivat ajalliseen yhteyteen, eli 30 vuorokauden aikana ennen kuolemaa tehtyyn positiiviseen koronatestiin, kuten WHO pandemian alussa suositteli.

Koronakuolemien määrä laski heti 40 prosentilla. Mutta kuinka totuudenmukainen luku on ja miten verrata Suomea muihin maihin?

THL:n johtavan asiantuntijan Sirkka Goebelerin mukaan tartuntojen yleistyessä 30 vuorokauden luvusta tuli epätarkka, ja siksi siitä luovuttiin. THL:llä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, miten muut maat tietonsa ilmoittavat.

– Keskustelujen perusteella on käynyt ilmi, että Norja ilmoittaa kuolemat kuolemansyiden perusteella ja Ruotsi ja Tanska 30 päivän kuolleisuuden perusteella. Siten eri maiden koronakuolemien seurantaluvut eivät ole vertailukelpoisia, Goebeler sanoo.

Siihen, mitkä kuolemat missäkin maassa kirjautuvat koronakuolemiksi, vaikuttaa THL:n ylilääkäri Tuija Leinon mukaan moni asia, esimerkiksi erilainen koronatestausaktiviteetti, testien hinnat, väestötietojen ajantasaisuus, rekisterien yhdistelymahdollisuudet ja ylipäätään erilaisten kuolinsyiden selvitysmahdollisuudet.

Ylikuolleisuutta todennäköisesti ilmenee, mutta sen tulkinta koetaan haastavaksi.

– Iäkkäiden kuolemien määrän huomattava kasvu on Suomessa myös odotettua, Goebeler sanoo.

Koronakuolemista kertoo parhaiten ylikuolleisuus

Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen seuraa koronakuolemien määrää ylikuolleisuuden kautta, sillä se on hänen mukaansa luotettavin tapa. Vertaillessaan eri maita hän käyttää suuria kansainvälisiä tietokantoja. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi Tilastokeskus, Our World in Data, OECD, John Hopkins University ja Eurostatin EuroMOMO.

Ylikuolleisuus on lahjomaton mittari, joka ei ole riippuvainen koronatesteistä ja jonka myös kehittyvät maat pystyvät ilmoittamaan oikein. Ylikuolleisuus on Suomessa paljon suurempaa kuin ilmoitetut koronakuolemat.

– Ainoa data mitä tarvitaan, ovat viikoittaiset kuolemat riittävän pitkältä ajalta. Niistä lasketaan jonkin ajankohdan toteutuneiden kuolemien ja odotusarvojen ero, Jantunen kertoo. 

Vuosina 2005–2019 kuolemat lisääntyivät Suomessa keskimäärin 420:lla vuodessa. Kuolemia lisäävät väestönkasvu, ikääntyminen ja kausi-influenssat, ja niitä vähentävät rokotukset, ravitsemuksen ja sairaanhoidon kehittyminen. Kuolemia sekä lisää että vähentää elintapojen muutos. Pitkäaikaistrendi sulkee sisäänsä ne kaikki. 

– Normaaliajan trendistä lasketut kuolemien kasvun odotusarvot vuosille 2020, 2021 ja 2022 olivat 420, 840 ja 1260, kun verrataan vuosiin juuri ennen pandemiaa. Kuolemat kuitenkin lisääntyivät 2400, 3800 ja 9200:lla, jos 2022 loppuvuosi jatkuu samanlaisena. Lukujen erotukset ovat laskennallisia ylikuolemia.

– Tämä data perustuu vain Tilastokeskuksen ilmoittamaan kuolleisuuteen viikoittain. Kaikki ylimääräiset kuolemat eivät varmasti johdu covidista. Toisaalta esimerkiksi influenssa kuolinsyynä on laimentunut huomattavasti pandemian aikana, Jantunen sanoo.

Hän huomauttaa, että koronan tiedetään lisäävän kuolemien määrää sekä suoraan että välillisesti. Ihmisiä kuolee koronan jälkeen esimerkiksi veritulppiin tai infarkteihin. Mahdollisesti kuolemia lisää sekin, että muita sairauksia jää diagnosoimatta ajoissa, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä lääkärille.

Isoja eroja eri maiden välillä

Jantunen kertoo, että kun maailmalla alettiin analysoida tarkemmin ylikuolemia, selvisi, että esimerkiksi Venäjän ylikuolleisuus on ollut moninkertaista raportoituihin koronakuolemiin nähden.

Norja ilmoittaa koronakuolleisuuden kuolinsyiden perusteella kuten Suomikin nyt, ja siellä raportoitu koronakuolleisuus on vain puolet ylikuolleisuudesta. Tanskassa ja Ruotsissa koronakuolemat ja ylikuolleisuus vastaavat toisiaan.

Suomessa ylikuolleisuus lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021, delta-variantin myötä. Ylikuolleisuus oli tuon vuoden jälkipuoliskolla 3100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin vain 783. Tälle erotukselle ei Jantusen tietojen mukaan ole esitetty selitystä. Tämän vuoden alusta lukien ylikuolleisuus ja koronakuolemat ovat paremmin seuranneet toisiaan.

Hänen mukaansa Suomessa on suurin koronakuolemien ja ylikuolleisuuden ero Euroopassa.  

– Kuolleisuuden nousu on pandemian aikana ollut suurempi kuin rauhanaikana koskaan. Totta kai sen syyt pitäisi selvittää, Jantunen näkee.

Väestöliitto selvittäisi syyt

Samaa mieltä ollaan Väestöliitossa, jonka syyskokous vaati, että kuolleisuuden kielteisen kehityksen syyt on selvitettävä riippumattomasti.

– Elinajanodote laskee nyt jo toista vuotta. Se on merkittävä muutos. Olemme huolestuneita, ettei asiasta juuri puhuta, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch.

Lue myös

– En osaa sanoa, millainen selvityksen pitäisi olla, mutta se pitäisi tehdä asiantuntijavetoisesti ja puolueettomasti.

Rotkirch huomauttaa, että on ihan mahdollista, että ylikuolemat johtuvat esimerkiksi myöhään löydetyistä syövistä tai siitä, ettei koronan eri tavoin kuormittama terveydenhuolto pysty tekemään leikkauksia ajoissa, mutta asia pitää selvittää.

Terveydenhuollon tavoite pakenee

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen vahvistaa Jantusen käsityksen siitä, että ylikuolleisuus kuvaa paremmin epidemian vakavuutta kuin niin sanottu koronakuolleisuus.

– Pää- ja myötävaikuttavan kuolinsyyn määrittely ei ole yksinkertaista. Onko esimerkiksi aivoinfarkti aiheutunut koronasta vai onko korona ollut sivulöydös, vaihtelee tapauksittain, Lehtonen sanoo.

Niin Tilastokeskus kuin Eurostat raportoivat Suomessa tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta.

– Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella. Tämä tarkoittaisi 5000–10 000 ylimääräistä kuolemaa tänä vuonna, Lehtonen sanoo.

Ylikuolleisuustilastoissa Suomen tilanne on 20 länsimaasta toiseksi huonoin. Vielä huonompi on Yhdysvallat. Tämä ilmenee marraskuussa JAMA-lehdessä julkaistusta artikkelista, jossa kaikista syistä johtuvia kuolemia oli 100 000 asukasta kohden Suomea enemmän vain Yhdysvalloissa kesäkuun 2021 lopusta maaliskuun 2022 loppuun.

– Koronan vaikutukset ovat suurempia kuin koronakuolemaluvut kertovat, mutta on myös muita sotkevia tekijöitä, kuten hoitajalakko, pitkät hoitojonot ja hoitoketjujen kriisiytyminen, Lehtonen sanoo.

Hän on huolissaan siitä, miten terveydenhuolto onnistuu tavoitteessaan edistää ja ylläpitää väestön terveyttä.

– Elinajanodote on terveydenhuollon kovia mittareita, ja hyvin suurella todennäköisyydellä se tulee tänä vuonna tippumaan kahdella vuodella, samoin kuin Yhdysvalloissa kävi viime vuonna, Lehtonen sanoo.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030