Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö on lisääntynyt erityisesti pojilla
– Kyse voi olla esimerkiksi ADHD-diagnostiikan ja seurannan lisääntyvästä siirtymisestä opiskeluhuoltopalveluihin, THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola sanoo.
Lähes puolet nuorista on käyttänyt vähintään yhtä opiskeluhuoltopalvelua lukuvuoden aikana eli käynyt terveydenhoitajalla, lääkärillä, kuraattorilla tai psykologilla.
Asia selviää tuoreesta kouluterveyskyselystä .
Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö on lisääntynyt erityisesti pojilla sekä perusopetuksen 8. ja 9. luokalla että ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla.
Vähintään yhdessä opiskeluhuoltopalvelussa, muuten kuin terveystarkastuksessa, oli käynyt 49 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista lukuvuonna 2024–2025.
– Poikien palvelujen käytön lisääntymisessä voi olla kyse yleisestä korona-ajan laskun korjaantumisesta tai esimerkiksi ADHD-diagnostiikan ja seurannan lisääntyvästä siirtymisestä opiskeluhuoltopalveluihin, sanoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola tiedotteessa .
Hietanen-Peltolan mukaan on myös mahdollista, että poikien lisääntynyt palvelujen käyttö kertoo muutoksista hyvinvointi- ja terveysongelmien tunnistamisessa ja avun hakemisessa.
Lääkärintarkastusten määrä vähenee edelleen
Vaikka yksilöllisen tarpeen mukainen asiointi opiskeluhuoltopalveluissa on tulosten mukaan palannut vuoden 2019 tasolle tai ylittänyt sen, näyttävät terveystarkastuksissa käyneiden osuudet, erityisesti lääkärintarkastusten osalta, koko ajan pienenevän.
Nelos- ja viitosluokkalaisilla sekä yksilöllisen tarpeen mukainen asiointi että käynnit terveystarkastuksessa ovat edelleen vähentyneet.
– Alakoululaisten tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että kuraattoriresurssit ovat kohentuneet lakisääteisen mitoituksen jälkeen. Se on voinut muuttaa palveluihin hakeutumista ja työnjakoa terveydenhoitajan ja kuraattorin välillä, mikä voi ainakin osin selittää aiempaa vähäisempää asiointia terveydenhoitajalla, kertoo kehittämispäällikkö Taina Huurre.
Sekä tarpeenmukaisesti palveluissa asioineiden osuudet että terveystarkastuksessa käyneiden osuudet olivat hyvinvointialueilla jopa moninkertaisia toisiinsa nähden. Esimerkiksi 8. luokan lääkärintarkastuksessa käyneiden osuus vaihteli hyvinvointialueittain 40 prosentista 74 prosenttiin.
Vaikka alueelliset erot ovat edelleen suuria, oli vaihteluväli vuonna 2023 vielä suurempi.
