Terveydenhuolto

Osaamisen arviointi tuli erikoislääkäritentin rinnalle

EPA toistetaan monta kertaa, ja keskeistä siinä on palautteen antaminen ja saaminen.

Anne Seppänen
Laura Vesa
Johanna Rellman

Usein kysytään, vieläkö erikoislääkäritenttejä tarvitaan, kun kerran koulutus on muuttunut osaamisperustaiseksi.

Koulutusylilääkäri ja erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori Johanna Rellman ei usko, että erikoislääkäritentti katoaa, mutta nyt tietämisen rinnalla erikoislääkärikoulutuksessa mitataan myös osaamista. Tentin painoarvo voi mahdollisesti hiukan keventyä.

– Kun kyselin tätä asiaa myös kova-lääkäreiltä, jotka toteuttavat ja koordinoivat koulutusta klinikoissa, kukaan heistä ei uskonut tentin katoavan.

Aika ei ratkaise

Osaamisperustaisuus on tuonut erikoislääkärikoulutukseen muutoksia. Enää pelkästään koulutukseen käytetty aika ja koulutuspaikka eivät ratkaise.

– Toki edelleen koulutus kestää vähintään viisi vuotta, mutta lisäksi koulutuksen aikana pitää saavuttaa osaamistavoitteet, jotka kukin erikoisala on määritellyt. Siksi koulutusajat voivat hiukan vaihdella, Rellman sanoo.

Perinteinen erikoislääkäritentti mittaa teoriatietoa ja jonkin verran sen soveltamista. Nyt sen rinnalle ovat tulleet EPA:t. Lyhenne tarkoittaa luotettavasti osoitettua pätevyyttä (entrustable professional activity). Nämä kaksi täydentävät toisiaan.

– EPA:n avulla voidaan käytännön työssä työpaikalla havainnoida erikoistuvan lääkärin työskentelyä ja osaamista.

Keskeisen osaamisen mittaamista

EPA on kunkin erikoisalan keskeinen työtehtävä. Naistentaudeilla se voi olla esimerkiksi elektiivinen keisarileikkaus potilaan tutkimisesta ja hoidon suunnittelusta itse sektion tekemiseen. Neurologialla kyseessä voi olla neurologisen potilaan hoito poliklinikalla.

– EPA:ssa erikoislääkäri tulee vastaanottohuoneeseen seuraamaan vastaanottotilannetta. Kokonaisuudessa arvioidaan muun muassa vuorovaikutustaitoja, tiedonhakutaitoja ja johtamistaitoja, Rellman sanoo.

Tärkeintä EPA:ssa on palautteen antaminen ja tieto siitä, mikä menee hyvin ja missä on parannettavaa. Siksi niitä tehdään erityisesti koulutuksen alkuvaiheessa, jolloin palaute on erityisen tarpeen ja opettajat tarvitsevat tietoa siitä, mitä erikoistuva jo osaa. EPA:t eivät mene heti läpi, vaan niitä toistetaan ja katsotaan, onko tapahtunut kehitystä.

– EPA:t eivät ole näyttökokeita, vaan hetkiä, joissa erikoislääkäri seuraa erikoistuvan lääkärin työskentelyä ja erikoistuva saa oppimista ohjaavaa palautetta, Rellman sanoo.

Ensimmäiset lääkärit aloittivat erikoistumisensa uudenlaisessa koulutuksessa syksyllä 2020.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030