Palvelualuejohtaja: Ammatinharjoittajamalli ei ole vuokralääkäritoimintaa
Vaatimukset ja kannustimet eroavat merkittävästi toisistaan, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Anu Mustakari-Ilovuori.
Onko hyvinvointialueelle palveluita tuottava ammatinharjoittaja oikeastaan uuden ajan vuokralääkäri? Huoli vuokrayhtiöiden tulosta uuden mallin avaamille apajille nousi esiin hiljattain Lääkärilehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Anu Mustakari-Ilovuoren mukaan ammatinharjoittajamalli eroaa vuokratoiminnasta merkittävästi vaatimuksiltaan ja kannustimiltaan. Hänestä on väärin verrata niitä toisiinsa.
– Kyse ei ole keisarin uusista vaatteista, eli uudesta tavasta pyörittää vuokralääkäribisnestä, hän sanoo.
Vuokralääkäreitä yleensä käytetään paikkaamaan lääkärivajetta siellä, missä on hankaluuksia rekrytoinnissa. Keikat tulevat nopealla varoajalla ja lyhyeksi ajaksi. Tekijät ovat enimmäkseen nuoria lääkäreitä, kuvaa Mustakari-Ilovuori.
Sen sijaan ammatinharjoittajamallissa painotetaan kokemusta ja sitoutumista sovittuun väestövastuuseen.
Edellytyksenä on, että tekijän pitää olla yleislääketieteen erikoislääkäri tai muuten riittävän kokenut. Mustakari-Ilovuori oikaisee väitteen, että ammatinharjoittajien kilpailutus perustuisi vain hintaan ja hyvinvointialue olisi pakotettu valitsemaan parhaan tarjouksen.
– Kyse ei ole hintakilpailusta, vaan olemme luoneet tietyn laatukriteeristön, jolla voimme valita kokemuksen perusteella. Jos hakijat ovat tasavertaisia, valinta tehdään arvalla, hän selittää.
Myös ansaintalogiikka on eri.
– Ammatinharjoittajamallissa palkitaan hoidon jatkuvuuden pysymisestä tietyllä tasolla. Tällaista ei ole vuokralääkärisopimuksissa.
Kohti omalääkärimallia
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ammatinharjoittajamalli on uusi tapa järjestää julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluja.
Ammatinharjoittajat toimivat omalääkäreinä ja ottavat vastuulleen tietyn asukasmäärän vastaanottopalvelut. He eivät ole virkasuhteessa, vaan tarjoavat palvelut yrittäjinä hyvinvointialueen kanssa solmitun sopimuksen perusteella.
Länsi-Uusimaa on pilotoinut mallia noin vuoden ajan.
Taustalla on isompi kokonaisuus, eli hyvinvointialueen strategian mukaisen omalääkärimallin kehittäminen. Tavoitteena on, että jokaiselle asukkaalle saadaan nimetty omalääkäri vuoden 2029 loppuun mennessä.
Mustakari-Ilovuoren mukaan alueelle tulee yksi omalääkärimalli, jota voi tuottaa joko virkasuhteessa tai ammatinharjoittajana.
– Jotta voimme rakentaa toimivan mallin, meidän pitää lisätä henkilöstöä. Hyvä hoidon jatkuvuus onnistuu parhaiten hyödyntämällä kokeneiden yleislääkärien osaamista ja motivaatiota, hän toteaa.
Hyvinvointialueella ei ole pulaa terveyskeskuslääkäreistä tällä hetkellä, vaan kaikki paikat on täytetty. Virkalääkäreitä on noin 400, ja ammatinharjoittajia on aloittanut kahdeksan.
Rohkaisee yrittäjyyteen
Tavoitteena on, että ammatinharjoittajat tulevat pysyväksi osaksi työyhteisöjä. Siksi Mustakari-Ilovuoresta on tärkeää, että hyvinvointialue rakentaa organisaatioon kulttuurin, joka edistää kollegiaalisuutta kaikkien lääkärien välillä.
Toisin kuin lyhyeksi ajaksi piipahtavien vuokralääkärien kohdalla usein käy, ammatinharjoittajien vaihtuvuus halutaan pitää minimissä.
– Nimenomaan haluamme, että nämä ovat pysyviä ja kestäviä ratkaisuja, hän toteaa.
Mustakari-Ilovuoresta on valtavan tärkeää, että mallista käydään avointa keskustelua – myös kansallisesti. Kun kokeillaan uudenlaista tekemisen tapaa, kehityskohteita ja muutostarpeita nousee väistämättä, hän toteaa.
– On hienoa, että tuodaan esille erilaisia näkemyksiä ja huolia, mitä uuden tekemiseen liittyy.
Esimerkiksi sektorityötä ja nuorten lääkärien ohjaamista ei ole vielä ensimmäisessä vaiheessa sisällytetty sopimukseen. Mallista ei haluttu tehdä heti alkuun liian vaikeaa toteuttaa.
Elementtejä voidaan myöhemmin muunnella, kun kokemuksia kertyy. Omalääkärimallin kehittämiseen osallistetaan omaa henkilöstöä, kertoo Mustakari-Ilovuori. Myös tiedottamista yksiköihin ja virkalääkärien suuntaan aiotaan lisätä, kun uusi malli yleistyy.
Mustakari-Ilovuori korostaa, että hyvinvointialueen yrittäjävetoinen omalääkärimalli on uusi ja uraauurtava toimintatapa. Hänen toiveensa on, että se rohkaisee yrittäjyydestä kiinnostuneita lääkäreitä pistämään pystyyn omia yrityksiä tai toiminimiä matalalla kynnyksellä.
– Toivon, että malli mahdollistaa Suomessa jo vähän kuihtuneen klassisen yksityislääkärimallin.
Ammatinharjoittajalla oma väestövastuu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ammatinharjoittajamallissa omalääkäri tekee töitä väestövastuulla, jonka koko on noin 400–2500 asukasta. Yrittäjälääkäri neuvottelee hyvinvointialueen kanssa sopivan kokoisen vastuuväestön.
Yrittäjälääkärit käyttävät Länsi-Uudenmaan potilastietojärjestelmää, ja heillä on käytettävissään kaikki alueen terveyspalvelut, kuten kuvantaminen ja laboratorio. He voivat vuokrata vastaanottotilat ja välineet terveysasemalta.
Yrittäjälääkärillä ei ole velvollisuutta osallistua yhteisiin päiväpäivystysvuoroihin, konsulttivuoroihin tai vastaaviin.
Vastuuväestöalueet jaetaan omalääkäreille kilpailutuksen perusteella. Osallistujien tulee olla toiminimellä toimivia yrittäjiä tai osakeyhtiöitä.
Lähde: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
