Pandemian alussa viranomaiset joutuivat tekemään päätöksiä puutteellisin tiedoin
Nyt tietoa on, joten päätösten tulee pohjata lääketieteeseen Kelan mukaan.
Pandemiassa tehtiin päätöksiä, jotka sitoivat suuren määrän terveydenhuollon henkilökuntaa pandemian hoitoon, sanoo Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta. Päätöksistä koitui suuria kustannuksia ja aiheutui pitkäkestoisia seurauksia, kuten koulusulusta aiheutui lapsille ja nuorille.
Pandemian aikana tehdyistä lääketieteellisistä, taloudellisista ja yhteiskunnallisista päätöksistä pitäisi sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan mukaan tehdä jälkikäteen terveystaloustieteellinen ja juridinen arvio, joka auttaisi seuraavaan pandemiaan varautumisessa. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että tieteellistä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa entistä vahvemmin nyt, kun koronapandemia on muuttunut endeemiseksi.
Tartuntoja pyrittiin rajoittamaan niillä toimilla, jotka valmiuslain ja tartuntatautilain väliaikaiset säädökset mahdollistivat. Rajoitustoimilla pystyttiin vaikuttamaan pandemian alkuvaiheessa sairastavuuteen ja sairaalahoidon kuormitukseen, mutta osaa rajoitustoimista voidaan jälkikäteen arvioituna pitää yksilönvapauksia merkittävästi kaventavina.
Lääketieteellisen asiantuntijuuden merkitys ei aina ollut keskiössä, kun pandemian aikana tehtiin päätöksiä.
Tartuntatautipäivärahan kustannukset kasvoivat
Kelan maksaman tartuntatautipäivärahan saajien määrä ja kustannukset ovat kasvaneet radikaalisti koronapandemian aikana. Vuoden 2020 alusta syyskuun 2022 loppuun tartuntatautipäivärahaa maksettiin yhteensä 378 miljoonaa euroa, josta 236 miljoonaa euroa maksettiin vuoden 2022 aikana.
Kustannusten kasvamisen taustalla on muutos sairausvakuutuslaissa, jonka väliaikaisen säännöksen mukaan henkilöllä on oikeus tartuntatautipäivärahaan silloin, kun hänellä on luotettavasti todettu koronavirustartunta ja kun hänelle ei suositella ansiotyöhön osallistumista tartunnan leviämisen riskin takia.
Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla silloin, kun lapsella on luotettavasti todettu koronavirustartunta ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Oikeus on siis silloin, kun lapsi ei voi mennä päivähoitoon tai kouluun.
Väliaikaisen lakimuutoksen aikana tartuntatautipäivärahan myöntämiseksi ei ole vaadittu tartuntataudeista vastaavan lääkärin kirjoittamaa todistusta. Sen on voinut kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja.
Tämän vuoksi tartunnasta aiheutuvan riskin arviointi on voinut olla vaihtelevaa, mikä on voinut johtaa tarpeettoman pitkiin tartuntatautipäivärahajaksoihin. Neuvottelukunta toteaa, ettei sairausvakuutuslain väliaikaisella muutoksella ole voitu merkittävästi vaikuttaa pandemian kulkuun.
Pitkittynyt työkyvyttömyys jäänee vähäiseksi
Kelan asiantuntijalääkärit havaitsivat syyskuun 2021 ja helmikuun 2022 välillä, että Covid-19-infektion pitkäaikaisista jäännösoireista kärsivien työ- ja toimintakykyä rajoittavat oireet ovat monimuotoisia ja niiden kesto vaihtelee.
Oireita esiintyy tasaisesti ikäluokissa. Eniten potilaiden työ- ja toimintakykyä heikentää se, että he väsyvät tavallista nopeammin ja heidän fyysinen ja kognitiivinen suorituskykynsä on heikentynyt. Osa potilaista voi kärsiä oireista pitkään, mutta kuntoutumisennuste long covidissa on hyvä.
Kaikkiaan long covidin aiheuttama pitkittynyt työkyvyttömyys on ollut Kelan näkökulmasta vähäistä, kun otetaan huomioon koronatartuntojen määrä. Kelan sairauspäivärahaa long covid -virusinfektion jälkitilan diagnooseilla sai vuonna 2021 yhteensä 430 henkilöä. Vuonna 2022 saajia on ollut syyskuun loppuun mennessä yhteensä 1 440.
