Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen digihoitopolku voi vähentää seurantakäyntejä
Terveyskylän toimijat kaipaavat hyvinvointialueilta yhteistä näkemystä palveluiden kehittämisestä ja käytöstä.
Terveyskylä tarjoaa mahdollisuuden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiskäyttöisiin digihoitopolkuihin.
Yhteinen digihoitopolku voi yhtenäistää ja automatisoi hoitoprosessia sekä vähentää seurantakäyntejä.
Nyt esimerkiksi Husin Neurokeskuksen aivoverenkiertohäiriön digihoitopolkua halutaan kehittää tähän suuntaan. Jatkokehittämiseen toivotaan kumppaneita perusterveydenhuollosta.
Polun tarkoitus on ehkäistä sairauden uusiutumista sen jälkeen, kun potilas on saanut aivoverenkiertohäiriön. Tulevaisuudessa polusta haluttaisiin kehittää digisilta, jota pitkin potilas kulkisi sujuvasti sairaalasta perusterveydenhuoltoon.
Polulla potilas saa tietoa sairauden riskitekijöistä, voi tarkastella omaa hoitosuunnitelmaa ja asettaa omia itsehoidon tavoitteita. Lisäksi potilas voi kirjata polulle mittausarvoja ja raportoida siellä uusista tai haittaavista oireista. Tarvittaessa perusterveydenhuollosta voidaan konsultoida erikoissairaanhoitoa mittausarvoihin tai oireisiin liittyen.
– Tärkeä asia, joka polulle haluttaisiin, on tarkastuslista potilaalle, jonka äärelle potilas voi pysähtyä varmistamaan, että on ymmärtänyt omaan hoitoonsa liittyvät asiat ja että hoito etenee suunnitelman mukaisesti, kertoo neurologi Laura Mäkitie Husin Neurokeskuksesta Terveyskylän tiedotteessa.
Luomirakkuloiden hoitoon yhteispolku
Yhteiskäyttöinen digihoitopolku sopii myös luomirakkuloiden hoitoon.
Luomirakkulan hoidossa on keskeistä heti alussa aloitettu säännöllinen ja ohjeen mukainen itsehoito. Tällä hetkellä potilaat voivat kuitenkin joutua odottamaan erikoissairaanhoitoon pääsyä pitkiäkin aikoja, ja vaiva pahenee.
Jos käytössä on hyvinvointialueen ja Husin yhteiskäytössä oleva digihoitopolku, potilas liitetään polulle perusterveydenhuollossa. Hän saa saman tien tietoa luomirakkulasta ja kattavat itsehoito-ohjeet.
Muutaman kuukauden itsehoidon jälkeen potilas etenee polulla oirekyselyyn. Jos vaiva ei ole parantunut, oirekysely ohjautuu erikoissairaanhoidon hoitajalle, joka arvioi potilaan tilanteen, ja tarvittaessa hoito jatkuu erikoissairaanhoidon puolella.
– Yhteispolulla potilas kulkee hyvin ketterästi palveluiden läpi. Toivon, että tulevaisuudessa tällaiset yhteiskäyttöpolut lisääntyvät, summaa Husin Pää- ja kaulakeskuksen kliininen asiantuntija Heidi Delnevo tiedotteessa.
Miten hyvinvointialueet osallistuvat?
Terveyskylän palveluita kehittävät Suomen yliopistosairaalat yhteistyössä. Teknisesti tuotannosta vastaa Hus.
– Hyvinvointialueille tarvitaan yhteistä näkemystä, miten hyvinvointialueet osallistuvat Terveyskylän kehittämiseen ja hyödyntävät Terveyskylän olemassa olevia palveluita, Terveyskylän tiedotteessa sanotaan.
