Pieni piste

TBE-rokotuksia annetaan ympäri Suomea yhä enemmän, mutta kansallisen rokotusohjelman puitteissa annetut ovat selvässä vähemmistössä.

Puutiaisten levittämistä taudeista borrelioosi tai sen epäily on jo arkipäivää monelle kesän aikana yleislääkärinä työskentelevälle. Puutiaisaivotulehdus eli TBE sen sijaan on edelleen hyvin harvinainen. Manner-Suomessa työskentelevä ei välttämättä törmää siihen koskaan.

TBE on vakava tauti, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa tautitilannetta tehostetusti. Jokainen sairastunut pyritään haastattelemaan, jotta saataisiin selville tarkka tartuntapaikka.

Ilmaantuvuuden perusteella arvioidaan vuosittain, tarvitseeko uusia alueita lisätä kansalliseen rokotusohjelmaan. Alueet voivat olla hyvinkin pieniä, jopa yksittäisiä kaupunginosia tai postinumeroita, kuten Lohjalla ja Espoossa.

–Tauti on poikkeuksellinen, koska se esiintyy todella rajatuilla maantieteellisillä alueilla, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen. Hän on sittemmin siirtynyt THL:stä toisiin tehtäviin.

Laajemmalla haarukalla rokotetta suositellaan riskialueiden asukkaille ja mökkiläisille omalla kustannuksella. Suosituksen raja on, että puutiaisaivotulehduksen vuosittainen esiintyvyys on 5/100 000 asukasta kohden viiden vuoden aikana. Tällaisia paikkakuntia on Suomessa nyt noin 30.

THL:n linja on, että rokotetta ei ole syytä ottaa ”varmuuden vuoksi”. Muhonen ei ylipäätään näe vastuullisena rokottaa ihmisiä, jotka eivät ole tartuntavaarassa, koska rokotteilla on hinnan lisäksi aina haittavaikutuksia.

Tien väärällä puolella

Tänä keväänä rokotusohjelmaan lisättiin Espoossa Suvisaaristo (postinumeroalue 02380). Suvisaaristossa asuu noin 600 ihmistä. Tämän lisäksi TBE-rokotetta suositellaan koko Espoon alueella. Korkeamman riskitason alueita ovat muu Espoon saaristo ja Kauklahti. Suur-Kauklahden alueella asuu noin 12 500 ihmistä.

–Ymmärrän, että tulee epäoikeudenmukainen olo, jos kilometrin päässä omasta kodista jaetaan rokotteita maksutta. Jako postinumeroittain on tällä hetkellä paras tarkkuus, mihin pystytään, ja se kattaa tarkkaan rajautuneet riskialueet pääasiallisesti erittäin hyvin, sanoo tutkija Henna Mäkelä THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset- yksiköstä.

Punamusta

Mäkelän mukaan tulevaisuus voi näyttää erilaiselta, koska ilmastonmuutoksen myötä tauti leviää laajemmille alueille. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 123 puutiaisaivotulehdusta, sitä edeltävänä 148. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tapauksissa on kasvava trendi.

Rokotekattavuus ei tiedossa

Kansallisen rokotusohjelman alueilla on noin 110 000 henkilöä. Rokotteita on jaettu vuodesta 2006 lähtien, yhteensä 240 000 annosta. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana rokotteita meni 70 000. Määrä on siis kasvanut viime vuosina merkittävästi.

Julkisella puolella rokotetaan myös ohjelman ulkopuolella. Lisäksi rokotteita ostetaan yksityisiltä, jotka tarjoavat sekä perussarjaa että tehosteita. Tehosteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.

TBE-rokotetta annetaan vuosittain yhteensä suunnilleen 150 000 annosta. Luvussa ovat mukana julkiset ja yksityiset toimijat. Kansallisen rokotusohjelman puitteissa annetut ovat selvässä vähemmistössä.

Rokotuskattavuus ei ole tiedossa. Mäkelän mukaan sen määrittely on vaikea kysymys, ja riippuu siitä, mitataanko yhden annoksen vai koko perussarjan ottaneita, vai katsotaanko ajantasaista suojaa eli sitä, onko otettu tarvittavat tehosteannokset. Kaikki aiemmin otetut rokoteannokset eivät näy rekisterissä, ja yksityiset toimijat ovat liittyneet mukaan paljon myöhemmin.

Lääkärilehti kysyi kolmelta isolta yksityiseltä ketjulta, Terveystalolta, Mehiläiseltä ja Pihlajalinnalta, paljonko heillä annetaan TBE-rokotetta. Saadut tiedot eivät olleet tarkkoja tai keskenään vertailukelpoisia. Suuntaa-antavasti voi sanoa, että yhteensä annoksia menee noin satatuhatta vuodessa. Luvussa ei ole eroteltu, onko kyseessä tehosteannos vai osa perussarjaa.

Punkkibussi kiertää Suomea

Jussi Helttunen
Punkkibussi vieraili Helsingin Munkkiniemessä elokuun lopussa.

Selvästi merkittävä tekijä on Punkkibussi-palvelu, jonka Pihlajalinna osti viime vuoden keväänä Saaristolaislääkäreiltä. Punkkibussissa pistettiin viime vuonna 65 000 TBE-annosta.

– Kysyntää on paljon. Ihmiset ovat valveutuneita ja tulevat rokotettaviksi varsinkin alueilla, joilla on ollut TBE-tapauksia, kertoo palvelupäällikkö Anu Seppä . Bussilla käy mökkiläisiä ja vakituisia asukkaita.

Rokotusohjelman rajaukset ovat johtaneet välillä erikoisiin tilanteisiin. Kerran Kirkkonummella rokottaessaan Seppä ihmetteli, miksi kaikki asiakkaat tulivat samannimiseltä tieltä.

– Eräs vanhempi herra kertoi, että heidän tiellään on ollut sinä kesänä aivokuumetapaus. Mutta väärällä puolella tietä asuvat eivät saa rokotetta maksutta. Niinpä asukkaat järjestivät kimppakyydityksen punkkibussille.

Lue myös

Pihlajalinnan kaupan myötä toimintaa aiotaan vahvistaa Etelä- ja Länsi-Suomen lisäksi Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Elokuussa julkaistiin uusi rannikkoreitti Vaasasta Tornioon. Sepän mukaan bussi pyrkii kiertämään alueilla, jotka kuuluvat THL:n suosituksen piiriin.

Tornio ei kuulu tällä hetkellä rokotussuosituksen piiriin, mutta lähikunnista Kemi ja Simo kuuluvat. Vaasa tai sen naapurikunnat eivät kuulu.

Seppä kertoo, että Vaasa–Tornio-alueella ei ole muita toimijoita ja reitillä on paljon kesken jääneitä rokotussarjoja, erityisesti Vaasassa. Reitin varrella on useita TBE:n levinneisyysalueita.

Suosituimpia rokotteita Terveystalossa

Terveystalosta kerrotaan, että TBE-rokote on heillä toiseksi suosituin influenssarokotuksen jälkeen. Suosio on lisääntynyt pitkällä aikavälillä. Rokotetta menee etenkin Uudellamaalla, lisäksi erottuu hieman aktiivisempana Pohjois-Pohjanmaa. Osalla asiakkaista se kuuluu työterveyssopimukseen.

– Voi sanoa, että rokotetaan ja aika reippaita määriä, toteaa yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho .

Heinäahon mukaan menekissä näkyy selvästi se, jos kampanjoidaan voimakkaasti tai asia on mediassa esillä. Hän ei ryhdy arvioimaan sitä, miten laajalla alueella rokotetta pitäisi kansallisesti antaa, mutta muistuttaa, että vaakakuppiin pitää aina laittaa haittavaikutukset ja kustannukset.

– Jos olet heinäkuun mökillä riskialueella, rokotteen hyödyt ovat ilmeiset. Mutta lyhyttä vierailua varten rokote ei todennäköisesti ole tarpeen.

Heinäaho on taustaltaan terveyskeskuslääkäri. Hänestä olisi hyvä muistaa aina suhteuttaa puutiaisten levittämät taudit toisiinsa.

– TBE-on niin harvinainen, että terveyskeskuslääkärin tutkalle se ei mahdu oikein mitenkään. Borreliaa sen sijaan diagnosoi tai vähintään epäilee varmaan melkein jokainen kesäkauden aikana.

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030