Pitkävaikutteiset buprenorfiinipistokset yleistyvät korvaushoidossa
On tärkeää tunnistaa potilaat, joilla on hoidon tehostamisen tarvetta.
Pitkävaikutteinen buprenorfiini-injektio on yleistynyt nopeasti opioidikorvaushoidossa Suomessa sen käyttöönoton jälkeen vuonna 2019.
Yhä suurempi osa korvaushoitoa saavista potilaista saa hoitonsa pistoksena, mikä on vähentänyt päivittäisen lääkkeenoton tarvetta ja mahdollistanut harvemman annostelun.
THL:n tuoreen tilaston mukaan vuonna 2024 huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkailla buprenorfiini-injektion osuus korvaushoitolääkkeestä oli 30 prosenttia.
Korvaushoitolääkkeen päivittäinen ja useita kertoja viikossa tapahtuva nouto on vähentynyt 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.
– Pitkävaikutteinen lääke säästää resursseja, helpottaa potilaiden elämää ja vähentää korvaushoitolääkkeiden päätymistä katukauppaan, kertoo THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen tiedotteessa .
THL:n tutkimuksessa tarkasteltiin pitkävaikutteista buprenorfiini-injektiota saaneiden opioidikorvaushoidossa olleiden potilaiden kuolemia vuosina 2018–2020. Kymmenen potilasta kuoli injektiohoidon aikana, kaikki vuonna 2020.
Useimmilla potilailla löytyi merkkejä monipäihdekäytöstä, erityisesti bentsodiatsepiinien käytöstä. Osittain päihdekäyttö oli korvaushoitoyksiköissä tiedossa, mutta etenkin ylimääräisen buprenorfiinin käyttö oli jäänyt potilasasiakirjojen ja ruumiinavauslöydösten perusteella tunnistamatta.
Tulokset osoittavat myös, että monien potilaiden hoitokontaktit rajoittuivat lähinnä injektiokäynteihin. Psykososiaalista hoitoa oli tarjolla vähän, eivätkä kaikki päihteiden käytön merkit tulleet hoitoyksiköissä esiin.
– Olisi tärkeää tunnistaa ne injektiohoidossa olevat potilaat, joilla on päihteidenkäyttöä tai muuten hoidon tehostamisen tarvetta, ja tarjota heille riittävästi hoitoa, Häkkinen sanoo.
Huumehoidon ja -kuntoutuksen tietotuotantoa uudistetaan
THL uudistaa valtakunnallisia terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rekisteritiedonkeruita. THL rakentaa kansallisen hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon (hyte-sote) tietovarannon, johon terveydenhuollosta toimitetut eri tiedot saadaan nykyistä yhtenäisemmällä tavalla. Jatkossa tilastotietoa löytyy myös alfa-PVP:n (peukun) käytöstä.
Maaliskuussa 2025 huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruu lopetettiin, koska sen kattavuus oli heikentynyt. Jatkossa tietoja poimitaan hoitoilmoitusrekisterikokonaisuudesta (Hilmo).
Tämä edellyttää, että diagnoosit, käyntisyyt ja toteutetut toimenpiteet kirjataan systemaattisesti. Vuonna 2024 päihde- ja riippuvuushoidon käynneistä alle puolelle on kirjattu tieto diagnoosista tai käyntisyystä.
