Pohjois-Karjala sai ensimmäisenä lisärahoituksen
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan valtioneuvoston päätös antaa selkeän viestin suomalaisille.
Valtioneuvosto on myöntänyt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle (Siun sote) 2,6 miljoonan euron lisärahoituksen vuodelle 2025.
Pohjois-Karjala on ensimmäinen hyvinvointialue Suomessa, jolle on myönnetty hyvinvointialueiden rahoituslain mukainen lisärahoitus.
Siun sote haki toukokuussa valtiovarainministeriöltä yhteensä 28,4 miljoonan euron lisärahoitusta sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen turvaamiseksi vuosille 2025–2026. Hakemuksen perusteluna oli, että alueelle myönnetty valtionrahoitus ei riitä kattamaan väestön keskimääräistä korkeammasta palvelutarpeesta aiheutuvia kustannuksia.
Siirtymätasaus vähentää Siun soten rahoitusta tänä vuonna yli 60 miljoonalla eurolla. Oikeuskanslerin huhtikuussa antaman ratkaisun mukaan hyvinvointialueiden ensisijaisena keinona on hakea lisärahoitusta, jos alueen rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen.
Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen pitää päätöstä tosiasioiden tunnustamisena ja siten erittäin merkittävänä:
– Valmisteluryhmän muistiossa todetaan, että osa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lakisääteisistä palveluista on vaarantunut osittain varainhoitovuoden rahoituksen tasosta johtuen. Palvelujen järjestämisen ongelmat johtuvat osin siitä, että hyvinvointialueen rahoituksen taso on lähtökohtaisesti ollut kuluvana varainhoitovuonna liian alhainen, Leivonen toteaa tiedotteessa.
Leivosen mukaan kertaluonteinen ja euromäärältään pieni lisärahoitus ei ole ratkaisu alueen talousahdinkoon.
– Valtion tulee turvata kaikille hyvinvointialueille väestön palvelutarpeeseen perustuva laskennallinen rahoitus täysimääräisenä. Tämä edellyttää rahoituslain räikeimpien epäkohtien pikaista korjaamista.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) mukaan valtioneuvoston päätös antaa selkeän viestin suomalaisille.
– Hallitus turvaa suomalaisten perusoikeusliitännäiset ja perustuslain mukaiset palvelut. Käytämme tarvittaessa lainsäädännön kaikkia keinoja, myös arviointimenettelyjä ja lisärahoitusta, turvataksemme lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden toteutumisen koko maassa. Ensi vuonna hyvinvointialueiden rahoitus on 4 miljardia euroa korkeampi kuin hallituksen aloittaessa 2023. Jokaisen alueen rahoitus on kasvanut hallituskauden aikana, Ikonen sanoo tiedotteessa.
