Potilastietojärjestelmien katkoksiin varautuminen vaihtelee
Suomalainen Era-järjestelmä toimii varatietojärjestelmänä esimerkiksi hyvinvointialueilla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminta lamaantui alkukesästä hetkellisesti, kun potilastietojärjestelmä piti ajaa alas potilasturvallisuuden säilyttämiseksi. Tilanteesta selvittiin lopulta onnellisesti, 2,5 tunnissa, ja potilaitakin saatiin hoidettua katkon aikana tulostamalla heidän tietojaan paperille.
Päijät-Hämeen tapaus ei kuitenkaan ole ainoa lajiaan, ja hyvinvointialueiden tulisikin varautua vastaavanlaisiin tapauksiin.
Katkoja tietojärjestelmiin voi aiheutua monesta syystä, suunnitellusti tai suunnittelematta. Kyseessä voi olla tietoturva- tai versiopäivitys, joka pyritään yleensä ajoittamaan yöajaksi tai silloin, kun niistä on vähiten haittaa. Järjestelmät voivat myös kaatua sähkökatkon, viruksen tai palvelunestohyökkäyksen takia.
– Riippuu järjestelmästä ja järjestelmäntoimittajasta, kuinka hyvin katkoksiin on varauduttu. Jotkut toimittajat tarjoavat palvelua, jossa katselimella pääsee katsomaan järjestelmään tallennettuja potilastietoja, jos järjestelmä kaatuu, suomalaisen ohjelmistoyritys Atostekin Era-asiakasvastaava Sampo Ojala kertoo.
Atostekin kehittämä Era-järjestelmä on itsenäisesti toimiva potilastietojärjestelmien varajärjestelmä. Sote-alalle suunnattu Era on Valviran rekisteröimä ja A3-luokan sertifioitu.
Era toimii myös muille sote-tietojärjestelmien kehittäjille integraatiopalveluna Kantaan.
Varautuminen eri vaiheissa alueilla
Sampo Ojala arvioi, että katkoksiin varautuminen vaihtelee hyvinvointialueesta ja organisaatiosta riippuen. Varajärjestelmät eivät välttämättä ole olleet ykkösprioriteettien joukossa, kun koko toiminta on vielä järjestäytymisvaiheessa.
– Minulla on tunne, että tietoisuus siitä, millaisia mahdollisuuksia vikatilanteiden varalle on, ei ole ihan parhaalla mahdollisella tolalla, Ojala sanoo.
– Joillakin alueilla ollaan varsin valmiita, mutta osassa asiaa ei varmasti ole sen kummemmin vielä edes mietitty. Tai sitten on ajateltu, että riski on niin pieni, että rajallisten resurssien takia varajärjestelmiin ei vielä ole puututtu.
ERA toimii pilvipalveluna verkkoselaimen kautta mobiili- ja tietokonepäätteiltä. Tarvitaan internet-yhteys ja kortinlukija, joilla pääsee käsiksi järjestelmään, kunhan käytössä on esimerkiksi varaläppäreitä.
– Sote-ammattilaiset pääsevät ERA-järjestelmän kautta Kanta-palveluun, jossa tietoja voi katsella, niihin voi tehdä kirjauksia ja kirjoittaa tarvittaessa myös reseptejä. Jos vaikka katkostilanteessa sairaalaan on tulossa ensiapupotilas, hänen tietonsa pääsee näkemään palvelun kautta etukäteen, Ojala mainitsee.
Era-järjestelmä on jo laajasti käytössä sote-alalla, mutta ei niinkään pelkkänä varajärjestelmänä. Noin 700 julkista ja yksityistä sote-organisaatiota käyttää sitä Kanta-yhteyksiensä hoitamiseen.
Eran kautta toteutettiin myös muun muassa EU:n kansallisten koronatodistusten tulostuspalvelu.
