”Tässä on menty sellaiseen, mikä ei kestä päivänvaloa.”

Psykoterapeutit ovat huolestuneita valtionhallinnon mahdollisesta psykososiaalisten hoitojen ja psykoterapiapalveluiden sisällöllisen ohjauksen keskittämisestä.

– Lausuntokierroksella olevan keskittämisasetuksen tavoitteena on, että psykoterapian osaaminen keskitetään yliopistosairaaloiden alaisuudessa sijaitseviin osaamiskeskuksiin, joita koordinoidaan Husista, Terapiat etulinjaan -mallin mukaisesti, sanoo Psykoterapeuttiyhdistys PSY ry:n puheenjohtaja Nina Pyykkönen .

– Terapiat etulinjaan -malli pyrkii koordinoimaan koko maan kaikkia mielenterveyspalveluita. Käytännössä se voi asetusmuutoksen jälkeen sanella, miten terapioihin ohjaudutaan ja mitä menetelmiä niissä käytetään, Pyykkönen jatkaa.

Psykoterapeutteja ei kuultu

Pyykköstä kummastuttaa suuresti se, että keskittämisasetuksen valmistelussa ei ole kuultu psykoterapeutteja.

– Tässä on menty sellaiseen, mikä ei kestä päivänvaloa, hän sanoo.

Pyykkösen mukaan on riski, että keskittämisen avulla voidaan valtakunnallisesti määritellä psykoterapiamuodot, joita käytetään. Tällöin monimuotoinen ja elävä kenttä katoaa.

–  Nyt on käytössä monenlaisia suuntauksia, joista asiakkaille on mahdollisuus löytää sopiva muoto. On tärkeää, että asiakkaalle löytyy juuri oikeanlainen terapiamuoto. Se voi olla esimerkiksi keho-orientoitunutta tai taideperusteista terapiaa. Ihmiset ovat erilaisia ja sitä varten tarvitaan erilaisia terapiaväyliä.

Vastuu edelleen hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Helena Vorma muistuttaa, että keskittämisasetus on ollut voimassa vuodesta 2017 lähtien. Muutos aiempaan on, että asetuksella halutaan vahvistaa hyvinvointialueiden yhteistyötä psykososiaalisten hoitomenetelmien järjestämisessä sekä erikoissairaanhoidossa, että perusterveydenhuollossa.

– Tällä halutaan taata, että kaikilla hyvinvointialueilla on saatavilla asiakkaiden tarvitsemaa hoitoa. Asetukseen lisättiin myös valtakunnallinen yhteistyö, mistä voisi olla hyötyä esimerkiksi, kun otetaan käyttöön uusia hoitomuotoja.

Vorman mukaan muutoksessa ei anneta millekään yksittäiselle hankkeelle vastuuta, vaan vastuu on edelleen hyvinvointialueilla, kunkin yliopistollisen hyvinvointialueen koordinoimana. Asetusmuutos ei Vorman mukaan myöskään tuo muutoksia psykoterapeuttien koulutukseen.

Vorman mukaan uudistukset eivät vähennä asiakkaan mahdollisuuksia saada erilaisia hoitomuotoja.

– Pyrimme päinvastoin lisäämään asiakkaiden mahdollisuuksia saada monipuolista hoitoa ja mahdollisia uusia hoitomuotoja. Yksi asetuksen tavoite on, että erilaisia psykososiaalisia menetelmiä otetaan käyttöön aiempaa laajemmin.

Psykoterapia ei ole vain lääketiedettä

Pyykkösen mukaan psykoterapioiden osaamista ei voi viedä pelkästään lääketieteen alle, koska se ei ole lääketiedettä.

– Psykoterapia on monitieteistä, mikä on juuri positiivinen asia. Psykoterapeutin tehtävissä työskentelee esimerkiksi kasvatustieteessä ja sosiaalialalla työskenteleviä. Heidän tulee kuitenkin suorittaa tietty määrä psykologian opintoja ennen psykoterapeutiksi kouluttautumista.

Pyykkösen mukaan keskittäminen herättää psykoterapeuteissa myös pelon siitä, että alan koulutuspaikkoja karsitaan ja koulutettavia psykoterapiasuuntauksia ohjaillaan pienen ryhmittymän suositusten pohjalta.

Viisi kuukautta toiminnassa olleeseen Psykoterapeuttiyhdistykseen kuuluu 700 ammattilasta. Yhdistys perustettiin, koska ammattilaisten keskuudessa on noussut pelko ammattikunnan tulevaisuudesta ammatinharjoittajina.

Pyykkösen mukaan Terapiat etulinjaan -mallia ei ole tutkittu, eikä sille ole esitetty vaihtoehtoja.

– Silti sitä ollaan ajamassa koko maahan lainsäädännöllisin keinoin.

Pyykkönen muistuttaa, että Ruotsissa ja Englannissa psykoterapiapalvelut keskitettiin huonoin seurauksin.

– Nyt molemmissa maissa on purettu aiemmin luotua järjestelmää, koska se ei ole toiminut toivotulla tavalla. Ja nyt Suomessa mennään samaan.

Lue lisää: Mielenterveyden häiriöiden vuoksi hakeudutaan yleisimmin Kelan kuntoutukseen

Lue lisää: Miten kuntoutusta tulisi uudistaa?