Puolet lääkäreistä kokee tutkimusmahdollisuuksiensa parantuneen
Tutkimustyötä jarruttavat eniten ajan ja rahoituksen puute sekä kliinisen työn kuormittavuus. Useampi kuin joka viides kokee merkittäviksi tutkimuksen esteiksi hallinnolliset tekijät.
Yli puolet (55 %) lääkäreistä kertoo, että edellytykset tehdä tutkimusta ovat kolmen viime vuoden aikana parantuneet.
Tämä selviää Suomen Lääketieteen Säätiön kyselystä, johon vastasi 673 lääkäritutkijaa.
Koronan aiheuttamat hoitojonot ja ylimääräinen kiire näyttäisivät helpottaneen. Jo viime vuonna entistä harvempi vastaaja raportoi, että kliinisen työn kuormitus olisi kasvanut verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.
– Tämä on myönteinen viesti ja kertoo, että suunta on nyt oikea. Koko yhteiskunta hyötyy, kun lääkärit pystyvät arkityönsä ohella tekemään myös tieteellistä tutkimusta. He voivat auttaa esimerkiksi ratkomaan terveydenhuollon pulmia ja kehittämään uraauurtavia hoitoja, toteaa tiedotteessa Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä .
Parantuneesta tilanteesta huolimatta noin viidennes vastaajista kertoo, että heidän edellytyksensä tutkimustyöhön ovat heikentyneet. Tietyillä aloilla on yhä pulaa lääkäreistä eikä tutkimusvapaita ole helppo saada.
Toisiolailla ja Findatalla negatiivinen vaikutus
Suurimmiksi esteiksi tutkimukselle mainitaan ajanpuute (78 % vastaajista), kliinisen työn kuormitus (60 %) ja rahoituksen riittävyys (55 %).
Huomionarvoista on, että useampi kuin joka viides kokee merkittäviksi tutkimuksen esteiksi hallinnolliset tekijät, kuten byrokratian ja lupien saamisen.
Avoimissa kommenteissa nousee toistuvasti esiin, että toisiolailla ja Findatalla on negatiivinen vaikutus tutkimuksen tekemiseen. Tutkimus on viivästynyt niiden vuoksi merkittävästi, jopa vuodella.
Moni kaipaa lisää koulutusta
Yleisin syy tutkimusinnokkuuteen on halu edistää potilaiden hoitoa ja terveyttä (82 % vastaajista).
Yli puolet listaa tärkeimpien kannustimien joukkoon myös oman osaamisen syventämisen ja intohimon uuden tiedon löytämiseen.
Tutkijanuran vetovoimaa voitaisiin vastaajien mielestä lisätä pitkäjänteisellä rahoituksella (81 %) sekä tarjoamalla paremmat mahdollisuudet lääkärin ja tutkijan työn yhdistämiseen (82 %).
Joka viides vastaaja kertoo, että tutkimustyössä tarvittavaa koulutusta ei ole riittävästi tarjolla.
– Koulutusta kaivattaisiin lisää etenkin tilastollisiin menetelmiin ja ohjelmistoihin, suurten aineistojen analysointiin ja artikkeleiden kirjoittamiseen. Sitä toivotaan järjestettävän niin, että osallistuminen on helppoa: esimerkiksi virka-ajan ulkopuolella tai etänä, Aalto-Setälä kertoo.
Säätiö vastaanotti toukokuussa kaikkiaan 808 apurahahakemusta, mikä on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin määrä.
