Työntekijät ja esihenkilöt etsivät yhdessä puheterapiaan pääsyn pullonkaulat, päällekkäisyydet ja aikasyöpöt ja alkoivat määrätietoisesti muuttaa toimintatapoja.

Vielä viime vuoden kesällä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) puheterapia-arvioon oli paikoin jopa yli vuoden jono. Asiakkaat eivät tienneet edes kuukauden tarkkuudella, milloin he pääsisivät hoitoon.

Aluehallintovirasto puuttui tilanteeseen ja otti jonot valvonta-asiakseen.

Tilanteelle täytyi siis tehdä jotain. Varha päätti aloittaa puheterapian lean-kehittämisprojektin, jonka tavoitteena oli lyhentää jonot hoitotakuun mukaisiksi.

Syksyllä 2024 alkanut projekti on tuottanut hyvän sadon. Nyt Varha on puheterapian osalta hoitotakuussa kaikilla alueillaan. Toiminta on sujuvoitunut, hoitoprosessit selkeytyneet ja taloudellista säästöäkin on tullut.

Miten tähän päästiin?

Aluksi etsittiin terapiaan pääsyn pullonkaulat

Ylilääkäri Janika Iivonen kertoo, että puheterapian kehittämisprojektiin otettiin heti alkuvaiheessa mukaan niin työntekijät kuin esihenkilöt. Tämä kuuluu lean-ajattelun ytimeen.

Aluksi järjestettiin työpajat, joissa etsittiin puheterapiaan pääsyn pullonkaulat, päällekkäisyydet ja aikasyöpöt. Näiden pohjalta työntekijät miettivät kehittämistoimenpiteitä, ja varsinaisina kehittäjinä toimivat puheterapeutit itse.

– Perusterveydenhuollon puheterapian toimintakäytänteet eivät ole olleet Varhassa yhtenäisiä, ja puheterapia-arvioon pääsyssä on ollut eriarvoisuutta terveyskeskusten välillä. Osassa hoitoon on päässyt hoitotakuussa, osassa on ollut yli vuoden jonoja, Iivonen kertoo lähtökohdista.

Asiakkaita hoitoon yli kuntarajojen

Tulokset saavutettiin toimintatavan muutoksella.

Asiakkaita alettiin ohjata puheterapia-arviojonoista niihin sote-keskuksiin, jotka olivat hoitotakuussa ja joissa oli lyhyempi jono. Tätä ohjausta tehtiin yli kuntarajojen.

– Kannustimme keskuksia myös maltilliseen ostopalvelujen lisäämiseen. Jos on pitkät jonot, on ihan fiksua hyödyntää ostopalvelua, Iivonen lisää.

Puheterapeuteista on ollut jo pitkään pula koko Suomessa, mutta Varha onnistui rekrytoimaan terapeutteja avoimiin toimiin riittävästi. Hyvinvointialue hyödynsi myös loppuvaiheen logopedian opiskelijoiden työpanosta jonojen purkamisessa.

– Saimme palkattua kuntoutusohjaajia vakanssimuutoksilla, jolloin puheterapeuteilta voitiin siirtää tiettyjä töitä pois, kuten Kelan kuntoutushakemuksissa avustaminen.

Tuloksiin pääseminen ei vaatinut lisäresursseja

Tällä hetkellä asiakkaille ilmoitetaan puheterapiaan pääsyn ajankohta heti lähetekäsittelyssä vähintään kuukauden tarkkuudella. Lisäksi jonossa odottaville on tarjolla omaharjoittelua tukevia äännevihkoja.

Toimintakykyä tukevien palvelujen johtaja Taru Visala kertoo, että hyviin tuloksiin pääseminen ei vaatinut lisäresursseja, vaan se saavutettiin käytänteiden yhtenäistämisellä.

– Teimme erilaisia sisäisiä järjestelyjä ja sisäisiä siirtoja.

Kehittäminen on Visalan mukaan ollut kustannustehokasta, koska jonojen ylläpitäminen vie työaikaa. Puheterapia-arviointien ostoja on voitu vähentää sitä mukaa kuin jonoja on purettu.

– Kyllä sen näkee palveluissa, että kun saa hoitovelkaa purettua pois, on helpompi säilyttää tilanne ja pärjätä pienemmillä resursseilla, Janika Iivonen lisää.

Seuraavaksi vuorossa toiminta- ja ravitsemusterapiat

Taru Visala sanoo puheterapioiden olevan positiivinen osoitus siitä, mitä hyvinvointialueuudistus voi mahdollistaa.

– Varhan osalta uudistuksessa yhdistettiin 27 hyvin erilaista kuntaa ja erilaista toimintatapaa. Ei tätä olisi voitu tehdä, ellei olisi hyvinvointialuetta.

Lean-kehittäminen ei pysähdy puheterapioihin. Varhassa on jo aloitettu myös toimintaterapian ja ravitsemusterapian liinaus, ja ensi vuonna on fysioterapian vuoro.

Lue lisää: Puheongelmien ekspertti