Sairastavuus suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa
Työkyvyttömyys kuormittaa eniten näissä kunnissa.
Pahiten työkyvyttömyydestä kärsivät kunnat Itä- ja Pohjois-Suomessa, kertovat Kelan ja THL:n julkaisemat Kansallisen terveysindeksin tiedot.
Kansallisen terveysindeksin vertailuluvuissa koko maan keskiarvo on 100. Sitä suuremmat luvut kertovat yleisemmästä työkyvyttömyysetuuksien saamisesta tai sairastavuudesta kunnissa.
Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä alueellisia eroja.
Työkyvyttömyyden vertailuluvut Kansallisessa terveysindeksissä ovat korkeimpia Pohjois-Savon Rautavaaralla, Tuusniemellä ja Kaavilla. Näissä kunnissa indeksi on myös kasvanut viimeisten vuosien varrella, eli tilanne on heikentynyt maan keskiarvoon nähden.
– Itä- ja Pohjois-Suomen työkyvyttömyystilanne näkyy selvästi Kansallisessa terveysindeksissä. Pohjois-Savossa paljon haasteita aiheuttaa se, että iäkkään väestön osuus kasvaa ja työssä oleva väestö vähenee. Töitä ja veronmaksajia tarvittaisiin pieniin kuntiin lisää, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto tiedotteessa .
Terveysriskit kasaantuvat tutkimusten mukaan vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Myös alueellinen sote-palveluiden tarjonta voi vaikuttaa tuloksiin.
– Kun alueilla tutustutaan näihin tuloksiin, on hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi lääkäripula voi vähentää työkyvyttömyysetuuksien saamista, kun päätöksiin tarvittavia lausuntoja ei ole saatavissa. Silloin kunnan vertailuluku Kansallisessa terveysindeksissä voi olla todellisuutta matalampi, sanoo Luoto.
Työkyvyttömyyttä vähiten eteläisessä Suomessa
Paras työkykytilanne on Uudenmaan kunnissa, joista kärjessä ovat Kauniainen, Espoo, Sipoo, Helsinki ja Kirkkonummi. Myös yksi Pohjanmaan kunta ja yksi Pirkanmaan kunta mahtuvat mukaan kymmenen joukkoon.
Luodon mukaan kuntien suurten erojen taustalla ovat muun muassa väestön elintavat, ikäjakauma, työllisyystilanne ja tulotaso. Myös muuttoliike vaikuttaa, kun terveimpiä ja työkykyisimpiä muuttaa työn perässä eteläiseen Suomeen.
Sairastavuus on suurinta pitkälti samoissa itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa kuin työkyvyttömyys. Sen sijaan terveimpien kuntien joukko painottuu jonkin verran enemmän Pohjanmaalle kuin työkykyisimpien joukko.
Kuntien välisiin eroihin vaikuttaa työkyvyttömyysindeksilukuja enemmän myös kuntien asukkaiden ikärakenne. Indeksin ikävakioidussa versiossa ikärakenteen vaikutus on huomioitu.
– Suurin osa työkyvyttömyydestä johtuu niistä sairauksista, joita mittaamme sairastavuusindeksissä, joten on odotettua, että tulokset ovat samansuuntaiset, sanoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen .
Pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä aiheuttavat erityisesti vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden esiintyvyydessä myös kuntien väliset erot ovat suuret.
– Lisäksi alkoholisairastavuus on erityisen yleistä monissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa ja vähäistä Pohjanmaan rannikkoalueen kunnissa. Päihdeongelmien merkitystä työkyvyttömyyden taustalla pitäisikin selvittää aiempaa tarkemmin.
