”Yhdeksän kuukautta ja kymmenen päivää”
Marina Erholan mukaan hyvinvointialueiden päätöksenteon kulttuurit vaikuttavat alueiden eroihin.
Yhdeksän kuukautta ja kymmenen päivää.
Sen verran oli aikaa hyvinvointialueiden aloituksesta, kertasi Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola puheensa aluksi tiistaina järjestetyssä vaikuttajaseminaarissa.
Pirkanmaalla siirtymä ja uudistaminen ovat lähteneet rivakasti käyntiin. Siitä on Erholan mukaan kiittäminen kahta tekijää, henkilöstöä ja vahvaa poliittisen päätöksenteon kulttuuria.
– Päätöksiä syntyy, ja se on tämän uudistuksen kannalta aivan keskeistä. Ajattelen, että alueet tulevat Suomessa eroamaan toisistaan myös siltä pohjalta, minkälainen päätöksenteon kulttuuri on, hän sanoi.
Alun turvallisen siirtymän ja organisaatiouudistuksen jälkeen nyt on siirrytty palvelujen uudistamiseen, joka kestää pitkään.
Erhola toi esiin, että sote-uudistukseen liittyy kaksi maailmanennätystä.
Missään muussa maassa ei ole hänen mukaansa toteutettu yhtä laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
– Minusta meidän pitää suomalaisina olla ylpeitä siitä. Meidän pitää antaa mahdollisuus tälle reformille.
Toinen ennätys liittyy edeltäneeseen järjestelmään. Kuntapohjainen järjestelmä oli maailman hajautunein.
Nyt laki antaa yhden ison järjestäjän, yhden budjetin ja yhden poliittisen päätöksentekijän raamin.
–Samalla lainsäädäntö on vasta se kehikko, jonka alla uudistus tehdään. Lainsäädäntö ei tee uudistusta, alueet tekevät uudistuksen.
Miten soten tavoitteet toteutuvat?
Marina Erhola nosti esiin hyvinvointi- ja terveyserot, joista Suomi saa huomautuksia esimerkiksi OECD:n maavertailuissa.
Sosiaalisten ryhmien välillä on huomattavia eroja koetun terveydentilan suhteen.
Esimerkkinä eriarvoistumisesta Erhola nosti esiin työterveyshuollon. Se toimii hyvin, mutta se aiheuttaa eriarvoisuutta liittyen työmarkkina-asemaan. Jos on työvoiman ulkopuolella, hoitoon pääsy on selkeästi heikompaa.
– Tämä ei ole kritiikki työterveyshuollon palvelujärjestelmälle, joka sinänsä toimii hyvin, mutta tällaistakaan järjestelmää ei missään muualla maailmassa ole, hän sanoi.
Tilaisuuden päätteeksi puhunut Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen toivoi, että sote-uudistuksen vaikutuksia tutkitaan laajasti ja monialaisesti.
– Tutkimuksellinen etsikkoaika on nyt. Tutkimuksen keinoin on tarpeen seurata, miten soten tavoitteet alkavat toteutua vai alkavatko ne toteutua. Olemmeko menossa tavoiteltuun suuntaan vai emme? Paranevatko sote-palvelut verrattuna aikaan ennen uudistusta? Jos paranevat, millä mittareilla tämä voidaan osoittaa?
