Vaaralliset somehaasteet kohdistuvat usein suoraan terveyteen.

Helmikuussa uutisoitiin parasetamolimyrkytyksistä, jotka veivät lapsia ja nuoria sairaalahoitoon. Taustalla oli somehaaste –­ mutta tapaus oli vain jäävuoren huippu.

Suuri osa lasten ja nuorten parissa kiertävistä vaarallisista somehaasteista kohdistuu suoraan terveyteen. Kuitenkin ne jäävät usein terveydenhuollon ammattilaisilta ja muilta aikuisilta huomaamatta.

Perässä pysyminen on vaikeaa niin ammattilaisille kuin vanhemmillekin, kuvaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelupäällikkö Mari Kolu Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Kolun mukaan suurin ongelma on vauhti.

Haasteita tulee ja menee nopeasti, ne leviävät nuorten omissa somekanavissa ja -ryhmissä ja muuttuvat jatkuvasti.

Haasteet eivät myöskään aina näytä haasteilta, eivätkä nuoret välttämättä kerro niistä itse aikuisille.

– Nimet ja hashtägit eivät välttämättä näytä ulospäin vaarallisilta tai kehota suoraan tekemään jotain, Kolu kuvaa.

Keski-Suomen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tullut vastaan yksittäisiä läheltä piti -tilanteita, joiden taustalla on ollut somehaaste. Usein tieto uudesta haasteesta tavoittaa ammattilaiset vasta perinteisen median kautta.

– Vaaralliset somehaasteet ovat todella vaarallisia. Se on pelottava ilmiö, hän sanoo.

Nuorten silmille arkista

Vaikka somehaasteet jäävät aikuisten silmiltä piiloon, niille altistuminen on yleistä lasten ja nuorten keskuudessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorten mediakäytön kyselyssä vuodelta 2023 käy ilmi, että vaarallisiin somehaasteisiin törmääminen on monelle lapselle ja nuorelle arkipäivää.

Tyypillistä on kannustaminen riskikäyttäytymiseen, joka kohdistuu esimerkiksi syömiseen, fyysisiin temppuihin, päihteisiin tai varhaisiin seksuaalisiin kokemuksiin.

Nuoret kertovat avovastauksissa nähneensä muun muassa hengityksenpidätys-, pyörtymis- ja kiipeämishaasteita sekä erilaisten aineiden tai asioiden syömiseen liittyviä videoita.

“Kuusi todella vahvaa nikotiinipussia samaan aikaan huuleen ja en siis ottanut tähän osaa enkä liittynyt.”

”Joku oli keksinyt haasteen että otetaan tölkki ja lyödään tölkkiä kädellä siihen asti kunnes tölkki rikkoutuu ja käsi on veressä. Itse kuulin tästä kaverilta ja päätin kokeilla”

“Näin videon youtubessa missä tyypit kilpaili että kuka on syömättä pisimpään”

Useimmat nuoret kertovat kuitenkin, että eivät ole osallistuneet itse somehaasteisiin. Kyselyyn vastasi yli 3 600 nuorta, joista valtaosa oli 13–17-vuotiaita.

Avovastauksen poiminnat ovat MLL:n aikuisille suunnatulta sivustolta, jonne kerätään ilmoituksia ajankohtaisista vaarallisista somehaasteista.

Kolun mukaan sivusto on hyödyllinen tietolähde myös lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille.

Ennaltaehkäisy avainasemassa

Ongelmallisen somenkäytön mittaamiseen ei ole kouluterveydenhuollossa käytössä yhtenäistä, tutkittua menetelmää, kertoo Kolu. Seulalle olisi hänen mukaansa selkeä tarve.

Parhaillaan Keski-Suomessa kehitetään yhtenäistä työkalupakettia kouluterveydenhuoltoon ammattilaisten avuksi somen riskikäytön tunnistamiseen.

­– Olemme huomanneet, että tässä pitää vahvistaa osaamista. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on olla ajassa kiinni ja huolehtia ennaltaehkäisystä.

Kolusta kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa, on hyvä pitää some mielessä osana työtä.

– Sosiaalinen media kuuluu ilman muuta ottaa puheeksi kaikissa terveystarkastuksissa ikätasoisesti muun mediataidon ohella, sanoo Kolu, joka on koulutukseltaan terveydenhoitaja.

Somen sisällöt vaikuttavat lasten ja nuorten elämään – niin hyvässä kuin pahassa. Ennaltaehkäisy on avainasemassa, mutta sitä on hankala tehdä jälkijunassa.

Lue lisää: Mistä nuorille saataisiin tulevaisuuden toivoa?

Lue lisää: Plastiikkakirurgi pistoshoidoista: "Emme voi vain odottaa, että tämä menee ohi"